Remonttikäytännöt lintujen pesintöihin liittyen

Rakennusten julkisivuremonttien käytäntöihin, lupiin ja väliaikaisiin pesäpaikkoihin liittyviä asioita.

Itse teknisten pesäpaikkaratkaisujen osalta ks. Rakennusten kolot.

Inspirational Swift boxes in Segovia

Historiallisessa rakennuksessa tervapääskyn pesintöjen päälle jo huputettu remontti päädyttiin keskeyttämään pesintöjen ajaksi, ja jokaisen parvekkeen alle tehtiin arkkitehdin suunnittelemana kaksi pesäpaikkaa, sekä lisää katolle.

Luvat

Pönttöihin ja muutoksiin tarvittavat luvat

i) rakennusvalvonta

• katujulkisivut
• kadunpuoleiset aidat sijainnista riippuen (ydinkeskustan kaupunkikuvan kannalta keskeiset sijainnit?) - sisäpihan osalta aluearkkitehti harkitsee luvan tarpeen.
• lähiöissä aidat, piharakennelmat eivät vaadi lupaa pöntöille.
• ilmastointiaukot? kaksi hiukan ristiriitaista vastausta i) käytöstä poistetut voi omistaja antaa pesintään ilman erillistä lupaa vs. ii) lupa/lausunto tarvitaan jos ilmastointaukot muutetaan siten että sisäänottoa ei enää sitä kautta -> eli ilmeisesti lupa vaaditaan tuohon muutoksen tekemiseen, kun poistetaan ilmanottokäytöstä

Esimerkiksi ohjeessa Vajat ja muut rakennelmat sanotaan:

Vaja tai muu rakennelma voidaan määrätä siirrettäväksi, muutettavaksi tai purettavaksi, mikäli se on toteutettu myönnetyn toimenpideluvan tai taämän ohjeen vastaisesti, jollei se täytä terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia, ei sopeudu ympäristöön tai on haitaksi liikenteelle.

Eli joissain tapauksissa mahdollisesti harkintaakin voi käyttää (vrt. alla remonttit), mutta pysyviin rakenteisiin rakennusvalvonnan lupa/lausunto lienee järkevin.

ii) museovirasto vanhoissa rakennuksissa?

Kiinteistöremontit

Pääskyt päihittivät purkukoneet – vanha koulu jyrätään vasta pesinnän jälkeen

Tervapääskyn pesien vuoksi koulun purkua lykättiin syksyyn, ja uusia pönttöjä viereiseen rakennukseen. On kuitenkin tavallista että kiinteistön ylläpito ei itse tiedä huomioida pesintöjä, ja tässäkin aloitteen teki lähialueen asukas.

Remontin aiheuttama häiriö

Vähintä mitä rakennusremonteissa voi tehdä, on aloittaa ne pesintäkauden ulkopuolella, esim. elo-syyskuusta alkaen. Ongelmallinen käytäntö julkisivuremonteissa kuitenkin on se että niitä aloitetaan kesällä ilman tietoa pesinnöistä. Kaikki lintujen pesinnät ovat kuitenkin rauhoitettuja ja niiden siirtäminenkin vaatii luvan.

Varpuset ja mahdollisesti ainakin sinitiaiset sietävät rakennustelineitä, huputuksia ja ihmisten liikkumista pesäpaikkojen lähellä melko hyvin, kunhan pesäpaikalle löytyy jonkinlainen kulkureitti. Sen sijaan tervapääskyt tarvitsevat pesäpaikalle liikkumiseen paljon tilaa, joten jo ainakin telineiden kerrostasanteet pesäpaikan kohdalla voivat estää niiden liikkumisen, mahdollisesti pelkät telineetkin, huputuksita puhumattakaan.

Pesäpaikkojen korvaaminen

Joissain EU-maissa rakennuksessa sijaitsevat pesäpaikat vaativat myös aina poikkeuslupaa ja pesäpaikkojen tuhoutuminen edellyttää korvaavia toimenpiteitä. Suomessa tämä on omassa harkinnassa, mutta en ole varma minkälaista harkintaa asiassa käytetään.

Jos pesäpaikat täytyy rakenteista jostain syystä poistaa, olisi remontin yhteydessä kuitenkin harkittavissa voisiko tilalle tai muuhun läheiseen sijaintiin sijoittaa korvaavia pesäpaikkoja. Jos tämä ratkaisu ei syystä tai toimi, sen voi myöhemmin erikseen poistaa jonkin pesimäkauden päättyessä.

Väliaikaiset pesäpaikat

Remontin aikana on myös mahdollista tarjota väliaikaisia pesäpaikkoja erityisesti yhdyskuntien ollessa kyseessä, mutta yksittäisten pesienkin kohdalla se on vielä helpompaa. Pesäpaikkoja voi tarjota esim. rauhallisissa paikoissa työmaaparakeissa tai muissa työmaan rakenteissa, kuten väliaikaisissa aidoissa, mahdollisesti myös rakennustelineissä. Asia tarkistettu rakennusvalvonnasta (09/2019) eikä tälle ole estettä "järkevässä määrin".

Kansallisteatterin työmaalla ensimmäisenä pesintävuotena suurin osa varpusille tarkoitetuista pöntöistä meni pikkuvarpusille, joitakin käyttivät tiaiset, mutta kahdessa oleva pesä näytti varpusten rakentamilta, ja ne myös liikkuivat kyseisillä pöntöillä enemmän talvella – varmuudella toisessa näkyi myös poikasen jälkiä, kun taas toisessa näkyi pieni ampiaisen pesä joka on voinut häiritä pesintää. Myös erään toisen pikkuvarpusten pöntön olivat jossain vaiheessa valloittaneet kokonaan ampiaiset. Pönttöjä kannattaa yllätysten varalta siis varata pysyvää tarvetta suurempi määrä. Vaikka puolet pöntöistä meni pikkuvarpusille, varpuset näyttivät ottaneet puiston puolen puista käyttöön pönttöjä joita aiemmin olivat käyttäneet pikkuvarpuset.

Turvallisuus

Työmaalla on paljon vaarallisia elementtejä, mutta lajista riippuen linnut liikkuvat niillä - varsinkin jos siellä on ollut pesivä yhdyskunta.

Myös kaikki avoimet pystyputket kannattaa sulkea.

Uudet rakennukset

Uusissa rakennuksissa erityisesti uusilla rakennusalueilla voisi olla sopivilla paikoilla pesäpaikkoja (rakenteellisia onkaloita räystään alla) tervapääskyn kokoisilla pesäaukoilla. Varpuset voisivat näitä valloitella sitä mukaa kun alueelle kehittyy elinympäristöksi kelpaavaa kasvillisuutta.

Avoin kysymys: periaatteessa voisi ajatella että pesäpaikkojen tarjoaminen soveltuisi myös ekologiseen kompensaatioon.

• Anne Raunio, Susanna Anttila, Minna Pekkonen, Olli Ojala: Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa. Suomen ympäristö 4/2018. Ympäristöministeriö, Helsinki 2018.

Riippumatta tästä lintujen pesintöjen mahdollistaminen ja elinympäristöjen suunnittelu on mielekkäämpi tapa kehittää kaupunkiympäristöä, kuin että ne ovat satunnaisen jyräämisen armoilla. Suunniteltuja elinympäristöjä on mahdollista tilanteen mukaan suunnitellusti myös muuttaa.