Esimerkki B4: Ehdotus lintujen pesäpaikkojen ja elinympäristöjen kehittämiseksi Helsingin yliopiston keskustakampusalueella ja sen lähiympäristössä
Ehdotus tai katselmus vaihtoehdoiksi lintujen pesäpaikkojen lisäämiseksi ja elinympäristöjen kehittämiseksi Helsingin yliopiston keskustakampusalueella ja sen läheisyydessä.
Kaikkia ehdotettuja pesäpaikkoja ei ole tarkoitettu toteutettavaksi, vaan niistä voi valita suhteessa siihen määrään jota jo olemassaolevista pesäpaikoista voidaan rakennusten kunnostuksen yhteydessä suojella. Lisäksi joukossa on pidemmän aikavälin kehitysideoita.
- Inspirational Swift boxes in Segovia
- Segoviasta löytyy esimerkki arkkitehtonisesti kiinnostavalla tavalla julkisivuremontin yhteydessä toteutetuista pesäpaikoista.
Pesivät lajit ja ratkaisutavat
Kohdelajit
Suurin osa pesäpaikkaehdotuksista koskee varpusia, mutta muita lajeja on mahdollista huomioida samalla.
- rakennukset: varpunen, tervapääsky
- piharakenteet: västäräkki
- puut: kottarainen, sini- ja talitiainen, kirjosieppo, sekä mahdollisesti leppälintu
Monia muita lajeja hyödyttäisi eniten viheralueiden kehittäminen: tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi harvemmin leikattavat niityt nurmikoiden sijaan, viherkatot, ja mahdollisesti lintuturvallinen rakentaminen erityisesti lasin suhteen.
Sijoituspaikat ja määrät
Erityisen hyvissä rakennussijainneissa viheralueiden lähellä jopa yhdyskuntia 5-10 pesäpaikkaa, rauhallisilla paikoilla jonkinlaisen viherkohteen lähellä 2-3 pesäpaikkaa, ja viheralueista etäämpänä tai kulkureittien läheisyydessä mutta sijainneissa joihin ei juuri kokoonnuta hajautetusti yksittäisiä pesäpaikkoja.
Käytettävissä olevat ratkaisut
Rakennuksissa olevia pesäpaikkoja voi suojella tai tarjota eri tavoilla.
Käytöstä poistettujen tuuletusaukkojen pesäpaikkojen suojelu tai jopa avaaminen sellaisenaan sopivan harvalla ritilällä tai Cavity Panel for Swifts.
Vesikattojen alla olevat pesät on mahdollista suojella remontissa jättämällä tila edelleen käytettäväksi, sijoittamalla pesäpönttöjä vaakamallisesti alapuolelle, tai hajauttaa pesäpaikat lähialueelle.
Pesäpöntöt rakennuksissa räystäiden alle, seinien yläosiin tai muihin syvennyksiin, esim. Schwegler malli 17 tai tällä hetkellä hiukan paremmin saatavilla oleva isompi 17b. Puubetoniset pesälaatikot eivät ole erityisen herkkiä auringon paahteelle, joten niitä voi ehkä sijoittaa auringonpaisteisiinkin paikkoihin. Pesäaukkojen etäisyys vähintään 0,5 m, mieluiten 2 m.
Rakennuksiin sijoitettava pesäpönttömalli on nimellisesti tervapääskyille, mutta käy yhtä lailla varpusille joille niitä voisi ensisijaisesti ajatella. Yksittäisiä alta sisäänmentäviä tervapääskyille tarkoitettuja pönttöjä voisi hajautetusti sijoittaa erityisen hyviin tervapääskyn lähestyttäviin sijainteihin muutamia. Tervapääskyt ovat katselleet alueelta pesäpaikkoja – käyntejä räystäiden raoilla ja varpusten käyttämissä tuuletusaukoissa – mutta ainoa toistaiseksi tietämäni pesäpaikka on rakennetummalla Kaisaniemenkadulla.
Schwegler-pesäpöntön hinta maahantuojalta Tanskasta yksittäin 75e (ALV 0) tai kymmenelle 60e/kpl (ALV 0) + toimitus. Toimitusajat tällä hetkellä pitkät 1,5v tai 0,5v.
Käyttöiäksi on luvattu 20-25 vuotta, mutta huonon saatavuuden takia puolet halvempiakin malleja voi harkita, joiden käyttöiäksi luvattu 10 vuotta. Pesäpöntöt ovat maalattavissa vettä läpäisevällä maalilla, ja ne kiinnitetään seinään ruuveilla (myös seinään muurattavia malleja jolloin näkyviin jää vain lentoaukko).
Pesäpöntöt puissa on hyvä auttava ratkaisu, mutta pesintöihin rauhallisimmat ja ihmistoiminnasta sivussa olevat sijainnit löytyvät rakennuksista, joihin niitä voi sijoittaa myös suurempia määriä.
Osittaisena ratkaisuna voisi toimia myös pesätorni, joka tosin vaatii hiukan enemmän seurantaa keston suhteen, ja se täytyy uusia ajoittain. Sijoituspaikkana rauhallisemmat sisäpihat, ja mahdollisesti katot.
- HT MU 03 Huismussentil (Compleet)
- Esimerkin tornissa on nimellisesti 18 pesäpaikkaa, mutta käytännössä ne eivät kaikki ainakaan kesäisin ole pesintäkäytössä.
Pesäpaikat kortteleittain
Unioninkatu 37-35 / Yrjö-Koskisen katu
Pönttöjä on sijoitettu puihin jo hiukan reilummin remonttien varalta rauhallisimpiin sijainteihin.
Ratkaisuehdotuksia nykyisten rakennuspesintöjen suojeluun remontissa:
- Pääjulkisivun pesintöjen suojelu vanhoissa tuuletusaukoissa: joko käyttämällä riittävän harvaa ritilää, tai pesäaukon suojaa.
- Kuppalan eteläpäädyn vesikaton alla joko jättämällä tilaa pesinnöille, tai pesäpönttöjä riviin alapuolelle
- Tiilirakennuksen kulmat voinee säilyttää sellaisenaan.
- Myös päärakennuksen pohjoisseinällä saattaa olla pesintöjä, ja sinne voisi ehkä varata pesäpaikan västäräkille. Vaihtoehtoisesti jos suojelu pääjulkisivun tuuletusaukoissa ei onnistu, tämä olisi yksi vaihtoehtoinen paikka pesäpöntöille.
- Myös päärakennuksen sisäpihalla voi olla pesintöjä – mustarastas, västäräkki, kirjosieppo. Myös västäräkille on hyvä varata pesäsijainti, en ole varma sen sijainnista.


Pesintöjä on myös tiilirakennuksen katon kulmissa.

Unioninkatu 33b
Jos rakennuksen tuuletusaukot on poistettu käytöstä, muutaman voisi ehkä avata pesittäväksi sisäpihan puolelta?
Vesikaton alla on mahdollisesti joitakin pesintöjä.
Unioninkatu 33b / Kansallisarkisto sisäpiha
Senaatti-Kiinteistöt on ilmeisesti asentamassa puihin pönttöjä.
Sisäpihan betonirakenteisiin voisi sijoittaa pesäpaikkoja, mahdollisesti myös västäräkille. Myös pesätorni soveltuisi tälle alueelle.
Alueella on paljon erilaista kasvillisuutta, mutta voisiko johonkin kohtaan jättää nurmikon sijaan pienen kaistaleen vapaammin kasvavaa ja harvemmin leikattavaa niittyä?
Viereisessä korttelissa Suomen pankilla on linnuille käyvä vesiallas. Sijainti on hiukan ahdas parkkipaikan vieressä, mutta suojaavaa kasvillisuuttakin löytyy. Olisiko sisäpihan viheralueelle mahdollista järjestää pienikin linnuille tarkoitettu vesiallas?
Alueelle olisi mahdollista sijoittaa myös pieni talviruokintapiste.


Kaikki mahdolliset lintuja tukevat ratkaisut olisi hyvä pitää sivussa lasisimmista sijainneista.

Snellmaninkatu 8 / Kansallisarkisto
Pesäpaikkoja voi sijoittaa pohjoisrakennuksen pohjoispäädyn seinään, sekä itäpäädyn puolen syvennyksiin, sekä yksi pönttö koillisnurkassa olevaan puuhun -- rakennusten pesäpöntöt olisivat luontevimmin puiston puolella, mutta siellä on ehkä vähemmän sopivaa seinätilaa.
Keskimmäisen vanhan rakennuksen ilmastointiaukoissa olevat pesinnät voi suojella käyttämällä riittävän väljiä ritilöitä mikäli eivät ole enää ilmastointikäytössä . Vaihtoehtoisesti muutamia pesäpönttöjä on mahdollista sijoittaa sekä etelä- että pohjoispäässä korniisien väliin tai päätykolmioon, sekä kahden laitimmaisen pilarin välissä olevaan syvennykseen.





Unioninkatu 40
Sisäpihalla on paljon puita joihin voisi ajatella muutamaa pesäpönttöä etäälle katoksista ja ihmisten kokoontumispaikasta. Kuitenkin ympärillä on kolmella seinustalla lähinnä ikkunapinta-alaa joten erityisen paljon niitä ei kannata syvälle sisäpihalle laittaa. Sen sijaan rakennukseen sijoitettavia pesäpönttöjä voisi ajatella joko Unioninkadun sisäänkäynnin muurin yläreunaan tai poikkirakenteeseen (paremmassa suojassa mutta mahdollisesti pensaissa pesiviä lintuja), mahdollisesti myös korkealle koillisnurkan päätyyn.



Isompana kehitysideana Fabianinkadun julkisivuun sopisi hyvin myös köynnökset, joiden myötä alueen ilme muuttuisi vihreämmäksi. Samalla paikalle sopisi paremmin myös muutama pesäpaikka. Vaikka sijainnissa on muuten paljon liikennettä, siitä on hyvät yhteydet eri puistoalueille. Pesäpaikkoja on myös poistunut alueelta remonteista.
Unioninkatu 38
Rauhallinen viheralue jossa myös suojaisia pensaita, ja hyvät yhteydet viereisten korttelien viheralueille. Vaihtelevasti ihmiskokoontumisia jonka vuoksi parhaita pesäpaikkoja kannattaa etsiä puiden sijaan rakennusten syrjäisemmistä sijainneista.
Erityisesti rakennusten matalampien osien ja niiden viereen nousevien korkeampien seinien muodostamaa tilaa voisi hyödyntää pesäpaikkoina, tasanteiden käyttömääristä riippuen. Pesäpönttöjä voi sijoittaa syvennyksien lisäksi räystäiden alle myös tavallisille seinustoillekin, erityisesti pensaita lähellä olevissa sijainneissa joissa ei liikuta. Lähinnä pohjoispuolen terassialuetta kannattaa välttää.
Sopivia sijainteja on lukuisia, ja niihin voi sijoittaa useampiakin pönttöjä. On mahdollista sijoittaa pönttöjä esim. muutamana pienenä yhdyskuntana, tai sijoitella yksittäisiä pesäpaikkoja eri puolille.








Unioninkatu 36 / Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston alueella on vanhempia puita eteläpuolella, joihin voisi ajatella muutamia pönttöjä, ja pohjoispuolelle ehkä yhden puiden hiukan kasvettua. Unioninkatu 38:n pohjoispään syvennys olisi hyvä paikka rakennuspesinnöille.
Siltavuorenpenger
Kalliorinteessä viheraluetta hyvin käytettävissä. Varpuset käyttäisivät myös mm. Kaisaniemenrannan koilliskulmaa mutta siellä ei ole pesäpaikkoja. Samoin Siltavuorenrannan uusi puistoalue tulossa.
Siltavuorenpenger 1:n tiilirakennuksen pohjoispään rakennuksen koloissa pesivää varpusyhdyskuntaa (määrästä ei tietoa, vain yksi pesälle meno havaittu) voisi ehkä tukea yksittäisillä lisäpöntöillä pohjoispään rakennuksissa, sekä myös pöntöillä puissa Siltavuorenrantaa ja Unionikatua kohti (kaupungin aluetta). Myös koillis-itäisen muurin syvennykset voisivat olla sopivia sijainteja pesäpöntöille.



Kasvitieteellinen puutarha
Mahdollisuutta pesäpönttöjen sijoittamiselle pienessä määrässä rakennuksiin voisi pitää avoinna? Tarve pesäpaikoille ei tällä hetkellä akuutti jos olemassa olevat Kaisaniemen puiston eri suuntien yhdyskuntien pesäpaikat säilyvät.
En tunne tarkemmin alueella mahdollisesti pesiviä muita lajeja. Lisäksi puihin on laitettu paljon pesäpönttöjä jotka ovat varpustenkin käytettävissä. Pesäpöntöt olisi tosin hyvä suojata oravilta.
Muita kehittämiskohteita
- harvemmin leikattavia niittykaistaleita viheralueille?

Vesialtaat
Linnuille soveltuvat pienet vesialtaat?

Pientä linnuille tarkoitettua ainakin kesällä ylläpidettävää vesiallasta voisi harkita Unioninkatu 33:n ja Kansallisarkiston sisäpihalle?
Lasirakentaminen
Lasituksen lintuturvallisuus: esimerkiksi U35-rakennuksen ikkunat varjostamalla (kuvioinnillakin) sisään pääsevän valon määrääkin voi vähentää.


Rakennetummillakin alueilla lasijulkisivut ja -rakenteet ovat linnuille vaarallisia ja heikentävät elinympäristöjen laatua, eivätkä myöskään lisää liikkumis- tai pesintämahdollisuuksia. Vrt. esim. hallintorakennuksen ja opiskelijakirjaston uudet julkisivut.