Linnunpöntöt
Linnunpönttöjä on lukuisia eri lajeja varten suunniteltuja malleja. Tällä sivulla yleisohje ja linkkejä pönttöjen tekemiseksi laudasta tai vanerista, ripustaminen ja huolto, sekä lopussa valmiita pönttöjä myyviä sivustoja.
Ks. myös esimerkkikuvasivu linnunpöntöistä puussa.
Rakentaminen itse
Linnunpönttöjä voi tehdä itse:
- Linnunpönttöjen rakentaminen - Birdlifen kattavat ohjeet ja mitat eri linnuille
- Linnunpöntöt - Tringan ohjeet joissa taustakuvailua eri lintuihin liittyen
Kirjoista ks.
- Laaksonen, Juha: Pihan linnut ja pöntöt - Eloa pihapiiriin
Muita pönttöohjeita:
- Koponen: "Linnut tarvitsevat metsänomistajien apua"
- Peruspöntöt 23 lajille: tiaispönttö, kottaraispönttö, puukiipijän ja pöllön pöntöt.
- Urpo Koposen rakennusohjeet erikoispöntöille
- Erikoispönttöjen ohjeita.
- Rakenna lepakkopönttö
- Luomuksen ohje lepakon pöntön rakentamiseen. Ks. myös Bat Houses.
Lyhyt perusohje
Riippuen käytettävissä olevista työvälineistä pöntöt on usein helpointa tehdä raakalaudasta (esim. 22mm paksuus, ja 100,125,150mm leveys pöntöstä ja kokoamistavasta riippuen) ja katto filmivanerista (esim. 9mm paksua mutta muutkin käy). Pienempiä pönttöjä voi koota nauloillakin, isommissa ruuvit ovat parempia - kummassakin tapauksessa reiät kannattaa porata etteivät laudat halkea.
Ensimmäisessä Urpo Koposen linkissä seuraavat suositukset kestävälle pöntölle:
- etuseinä ja lattia lautaa
- sivuseinät koivuvaneria
- takaseinä ja katto filmivaneria
Myös lentoaukon suojaksi Koponen suosittelee kattohuopaa sulkien kulumisen estämiseksi, mutta mielestäni metallisuoja toimii kun sen tekee pari milliä aukkoa suuremmaksi ja myös hioo siitä kaikki terävät särmät ensin viilalla ja sitten hiomapaperilla. (Valmiita suojia esim. 32mm ja 28mm lentoaukoille)
Ohjeiden mukaisten pönttöjen rakenteeseen on aina jokin syy (esim. että pohja tulee seinälautojen sisäpuolelle ettei se kastu yhtä helposti), joten kun ohjeista haluaa poiketa esim. erilaisia materiaaleja kokeillessa tai uusia ideoita kehittäessä on hyvä varoa ettei toista jotain virhettä joka perusmalleissa on otettu huomioon (esim. kosteus ei pääse poistumaan tai pönttö voi olla linnulle vaarallinen).
Ripustus
Kiinnitykseen voi käyttää galvanoitua rautalankaa - esim. muovipäällystettynä aitalankana. Linkin 3,2mm paksulle langalle olen porannut 4mm reiät yläviistoon. Myös muut sähköjohdot ja narut käyvät, mutta jälkimmäiset eivät välttämättä kestä pitkään.
Pöntön taakse kannattaa laittaa irtokapuloita pitämään pönttö irti kosteasta puunrungosta. Ks. myös ohje Irtokappale pöntön ja puun väliin.
Huomioi myös mm. oikea kiinnityskorkeus sijainnista ja lajista riippuen, sekä tarvittaessa pesämateriaalit (mm. tervapääsky).
Puista pönttöä ei myöskään kannata sijoittaa suoraan auringonpaisteeseen, eli joko pohjoiseen tai oksien varjoon. Osa lajeista haluaa kuitenkin esteettömän pääsyn.
Usein pönttö kannattaa myös sijoittaa hiukan etuviistoon kallelleen, varsinkin tervapääskylle tarkoitettu kottaraispönttö.
Pöntöt voi ripustaa mihin vuodenaikaan tahansa.
Huolto
Huollon voi tehdä pesintäkauden ulkopuolella: syksyisin linnut eivät käytä pönttöjä, talvisin pesäloisista ei ole yhtä suurta haittaa, keväällä ennen pesintöjä tehtynä se on mahdollisimman puhdas pesintää varten. Pöntössä oleva pehmeä pesä on myös lämmin talvella minka puolesta puhdistuksen voi jättää maaliskuulle - itse olen laittanut pöntön pohjalle syyspuhdistuksen yhteydessä reilusti ruohoa, jota voi myös kuivattaa loppukesästä talven varalle.
Linnut myös talvehtivat pöntöissä joten silloin puhdistusta ei kannata ajoittaa pimeälle. Olen myös laittanut pohjalle hiukan kesältä kuivattua ruohoa koska esim. tiaiset eivät tuo materiaalia pönttöön talveksi. Ilmeisesti ainakin kottaraiset haluavat puhdistaa pöntön itse keväällä, ja kerrotaan että pikkuvarpuset saattavat hylätä puhdistetun pesän. Kuolleet poikaset voi kuitenkin aina poistaa.
Muunnelmia
Tavallisesti suositellut lentoaukot tavallisille pystypöntöille: pienet tiaiset 27-28mm, talitiainen/kirjosieppo 32mm, kottarainen/tervapääsky 45mm. Joissakin tilanteissa pönttöjen lentoaukkoja voi kokeilla toisilla mitoilla.
Seuraavat tiedot perustuvat nettilähteisiin:
- Varpuselle suositus on yleensä 35-45mm, mutta 32mm tiaispönttökin käy.
- Kottarainen mahtuu ainakin 40mm, ja mahdollisesti pienempäänkin. 38mm mainitaan rajana, jota pienempään niiden on vaikeuksia mahtua.
- Tervapääsky mahtuu kuulemma jopa 35mm aukosta (tavallinen suositus 45-50mm). Vaakamalliset aukot suositellaan usein kokoon 32x65mm mutta pöntöt joihin kottarainen ei mahdu ovat 28-30mm korkeudeltaan (kolme 28mm reikää vierekkäin + raspi).
Näillä tiedoilla 38-40mm lentoaukko, 300mm ulkokorkeus, 125x125mm sisämitat vaikuttaisi sopivalta hiukan isokokoisemmalta ja yleiskäyttöiseltä pikkulinnun pöntöltä, jos siihen pesivää lintua on vaikea ennakoida eikä halua rajata liikaa. Silloin täytyy huomioida myös pöntön kallistus ja etuseinän sisäpuolen karheus tervapääskyn poikasia varten. Pönttö saattaisi myös käydä leppälinnullekin joka mahtuu 32mm aukostakin mutta suosii suurikokoisempia.
KORJAUS: Toisaalta saaduilla tiedoilla kottarainen mahtuu 1"5/8 eli 41,275 mm, ja ei mahdu enää 1,5" eli n. 38mm. Korkeuden osalta matalin on yleensä 1"5/16 eli n. 33,3375 mm mutta jotkut mahtuisivat 1,5" eli 31,75mm jonka voi huomioida litteissä tervapääskyn pönttöjen lentoaukoissa.
Jos pönttöä halutaan tarjota juuri tervapääskylle tai kottaraiselle, silloin ne kannattaa edelleen tehdä isompaan mittaan, samoin pienimmille linnuille tarkoitetut pienempiin ohjemittoihin.
Kaupalliset pöntöt
Valmiita pönttöjä myyvät mm.
Ks. myös rakennuspesintöjä käsittelevällä sivulla linkkejä kaupallisiin puubetonisiin pönttöihin.