Jätkäsaari – Suurten mittakaavojen viherympäristö

Jätkäsaaren rakentaminen on vielä kesken, mutta sitä näyttää luonnehtivan suuret mittasuhteet ja niiden jonkinlainen jakautuminen.

Alueella on Länsisatama ja autoliikennettä. Pääliikenneväylillä ei ole juurikaan kasvillisuutta, edes puita. Hyväntoivonpuisto ja sitä reunustavat rakennukset muodostuvat korkeista puista (kunhan kasvavat) ja matalasta kasvillisuudesta nurmikentän ohella. Siellä kulkee myös pyöräilyn pääväylä. Runsaampaa ja vaihtelevampaa pensaistoa sekä myös köynnöksiä näyttäisi tulevan sisäpihoille ja joidenkin puistosta sivumpana olevien rakennusten katuseinustoille. Niiden kasvu on kuitenkin vielä aluillaan. Lasitus ei vaikuta järkyttävältä joitakin ulkonevia parvekekoppeja lukuunottamatta – paljon ikävämmän näköistä lasitusta löytyy esimerkiksi pohjoispuolen kanavan reunan vanhemmista rakennuksista.

Tiivistelmä

Varpusten ainoa viheralue Verkkokaupan edustalla on osa Jätkäsaaren katoavaa, mutta vielä läsnäolevaa menneisyyttä.

+ julksivujen lasivaikutelma jää (suhteellisen) hillityksi
+ pesäpaikkoja näyttää löytyvän myös uudemmista rakennuksista
? ehkä hiukan niukemmin kasvillisuutta, minkä kuitenkin pystyy uudelle ei-luontoympäristöön rakennetulle asuinalueelle ja viherympäristölle hyväksymään – sinänsä konsepti on kiinnostavakin
? ilmeisesti ainakin vihreistä vihrein -hankkeessa viherkattoa on lasitettu reilummin, mikä ei ole katutadosta nähtävissä
- rannalta ei pääsyä vedelle

Yleisvaikutelmaksi muodostui käynnillä hiukan kolkko, mutta jollain tavalla "harmiton" ja silti kiinnostava – ihmistoiminta ei ainakaan vielä käy päälle. Valmiimmaksi rakennettuna ja kasvillisuuden kasvettua vaikutelma voi muuttua eri tavoilla.

Liikenneväylät

Pääliikenneväylillä kasvillisuutta on niukasti.

Välimerenkadulla ei ole mitään kasvillisuutta, eikä myöskään sen uusilla eteläpuolisilla välittömillä sivukaduilla.
Tyynenmerenkadulle matalat istutukset sopivat hyvin. Katuun rajautuvilla alueilla liikkuu mm. varpusia ja rannan suunnassa haarapääskyjä.
Pihamaisemmilta sivukaduilta kasvillisuutta löytyy jo hiukan enemmän. Näkymä (muistaakseni) Laivapojankujalta Hyväntoivonpuiston pohjoisosaan. Oikea pohjoinen puoli vaikuttaa hiukan vanhemmalta, ja siitä löytyy aavistuksen korkeampia pensaita.

Hyväntoivonpuisto

Hyväntoivonpuiston ilme on massiivinen – se on väylämäinen ja korkeiden rakennusten reunustama. Rakennusten lasisuusvaikutelma pysyy kohtuullisena. Puistossa on tiheitä puuistutuksia, avointa kenttää ja matalia istutuksia. Västäräkki oli jo löytänyt puiston pesintäänsä. Myös yksittäistä varpusen laulua kuului.

Puiston läpi kulkee pyöräilyreitti, ja sinne tulee nurmikenttiä ja tiheää puuistutusta. Matalien istutusten lisäksi sinne ei sen sijaan tulee suojaavia pensaita vaan vaikutelmana on tilanvaraus suuren mittakaavan liikenteelle.
Sen sijaan pensaat jäävät mataliksi.
Myös kasvillisuus rakennusten reunoilla on niukkaa heinikkoa.
Toisella puolella ei mitään.

Sivukadut ja sisäpihat

Pohjoisen vanhoilla rakennuksilla Ruoholahden kanavalla kasvillisuutta on hiukan enemmän. Alla kuvailua uudesta rakennetusta alueesta Välimerenkadulta etelään.

Sivukaduilta ja sisäpihoilta löytyy puistoa tiheämpää kasvillisuutta, mukaanlukien myös yksi köynnöksistä muodostuva viherjulkisivu. Kasvien kasvu on vasta alussa, mutta vaikuttaa että se jää monin paikoin hyvin matalaksi, vaikkakin tiheämpääkin kasvua jo löytyy. Varsinkin kaduilla kasvillisuus jää esimerkiksi Kalasatamaan verrattuna huomattavan niukaksi.

Vanhemmissa rakennuksissa on varpusten pesintöjä, ja myös joitakin uudempia sisäpihoja näytti olevan käytössä. Myös västäräkki oli jo löytänyt useampia uuden ympäristön pesäpaikkoja.

Myös monilla sisäpihoilla on suosittu matalaa kasvillisuutta, kuten ilmeisesti merellistä heinikkoa.
Hiukan perinteisempi sisäpiha puilla ja runsailla pensailla – uloskäynnillä kuvan ulkopuolella myös havupensaita.
Tällä kadulla vihreys jää vaatimattomien istutusten varaan.
Tämän kadun kulmassa olevan rakennuksen kahdella julkisivulla on koko seinustan peittävälle köynnökselle tukirakenne ja alkavaa kasvua. Osa viherjulkisivun köynnöksistä kasvaa maasta, osa parvekkeilta.

Tornitalo

Myös hotellirakennus on lasitukseltaan kohtuullinen. Lasia esiintyy enemmän keskiosassa jossa se on hiukan upotettuna, sekä alakerroksien ravintolatiloissa jotka ovatkin läpeensä lasiset.

Hotellirakennuksen rannan puolella lasitusta näkyy enemmän.
Toisella puolella lasinen osuus on kapeampi eikä juuri tule esiin keskeltä.

Ranta, katot, hiekka

Rantaa en käynyt läpi, mutta idässä vanha satama-alueen ranta ja pohjoisessa Ruoholahdenkanava on pystyseinäistä. Myös havainnekuvissa koko ranta näyttää pystyyn rakennetulta.

En ole muutamilla käynneillä nähnyt käytettävän, mutta ainakin periaatteessa teos Bad Bad Boy (Tommi Toija, 2013) toimii linnuille käyttökelpoisena suihkulähteenä.

Ainakaan ilmakuvista en erota viherkattoja.

Keskeneräisenä alueena ympärillä on niin paljon hiekkaa, että sen saatavuus rakennetulla alueella jäi varmistamatta. Istutusten ympäristö näytti kuitenkin olevan järjestään kuorikatetta tai kiviä. Kadut oli päästetty vähintään karkealla soralla, joka ei kuitenkaan välttämättä kaikkialla jatkuvasti pysy.

Luokka: »
Luotu 2019-05-20 17:32 | Muokattu 2019-06-25 11:33
http://kaupunkilinnut.fi/?id=69