Erilaisista lintujen käytettävissä olevista vesialtaista ja rantojen muodoista.
Vesialtaat
En tällä hetkellä tiedä tarkalleen suihkukaivoissa käytetyn veden laatua. Ilmeisesti ainakin seisovan veden altaissa käytetään paljon kemikaaleja, mutta ne ovat usein korkeilla seinämillä lintujen pääsemättömissä.
Tämän vesialtaan alaosa on tyypillisen korkeareunainen eivätkä pienet linnut voi sitä käyttää - vesi tosin näyttää myös seisovalta. Yläosa jossa olisi juoksevaa vettä sen sijaan näyttää vain n. 1cm syvältä, ja on pienempienkin varpuslintujen käytettävissä. Virtauksen voimakkuus ja patsaan liikettä jäljittelevä muoto tosin vaikuttavat lintujen suhteen jopa hiukan pelottavilta. Myös lähellä 2½ sivulta syvennyksenä sulkeutuvat seinät ja erityisesti niiden lasi-ikkunat painostavat tilaa, ja toisella puolella asfaltoitu alue (tie ja parkkipaikka) jolloin kokonaistunnelma on jännittynyt. Suihkukaivon lopputulos estetiikkana on täynnä kulttuurin retoriikkaa, inhimillistä leikittelevää voimantuntoa - joka on sellaisenaan helposti elinkelvotonta. Linnut pystyvät kuitenkin liikkumaan suihkukaivolle, mutta satunnainen ihmistoiminta voi helposti pakkautua valmiiksi ahtaaseen asetelmaan, ja kokonaisvaikutelma on jännitteinen. (Kuparikonstruktio, Suomen Pankin suihkukaivo / Eila Hiltunen, 1961.)Varpuset Suomen Pankilla.Tämä sisäpihalla sijaitseva suihkukaivo on paremmin kasvillisuuden rauhassa, mutta siinä vedelle pääsy jää satunnaisten roiskeiden varaan.Äidinrakkaus-patsaan (Emil Cedercreutz, 1928) jalustaan on tehty painaumia joihin kertyy sadevettä. Sadevesi voi pysyä paikalla muutaman päivän, mutta esimerkiksi kesäyöllä satanut vesi haihtuu kokonaan aurinkoisen päivän aikana. Tämä on mm. varpusten ja tiaisten suosima peseytymispaikka.
Pisara vai kyynel?
Urho Kekkosen muistomerkki / Lähde (Pekka Jylhä, 1997/2000) Hakasalmen puistossa on korkean ja jyrkän reunansa vuoksi käyttökelpoinen lähinnä vesilinnuille.Toisaalta korkea ja jyrkkä reuna saattaa estää poikasten pääsyn pois altaasta pesintäkautena. Tätä on yritetty korjata väliaikaisilla ratkaisuilla, mutta en tiedä onko näillä virallista statusta... (Lisäys: ilmeisesti ei, ks. linkki alla.)
Ihminen tunnelmoivan ja mahtailevan luontosuhteensa keskeltä päätyy toistamaan kuolemaa kaikilla mahdollisilla tavoilla: "Teos syntyi luontokokemuksesta; tunteesta, jonka kokee, kun on vaaran laella, meren äärellä tai lähteen reunalla. Korkeamman läsnäolosta, jostakin suuremmasta, jossa voi eheytyä ja jossa on hyvä olla." Ihminen kutsutaan rentoutumaan kuolemaan vaaraan.
... koska vastaavien tahojen huolet ovat syntyvien lisäilmiöiden vedättelemisessä alkuperäisten ongelmien korjaamisen sijaan. Kylttien asettelu roskalaatikon taakse vaikuttaa lähinnä simputukselta.
Ihmisillä on erilaisia arvostuksia, ja he saattavat jättää kunnioittamatta alkuperäisen idean "dynamiikkaa". Toimimaton ympäristösuunnittelu suorastaan kutsuu sekasortoa, jossa toimimattomia käytäntöjä kasaantuu toisten päälle. Toisaalta suunnittelun tarkoitus ei kuulu olla minkäänlainen "houkuttelu", vaan tehdä mielekkäällä tavalla käyttökelpoisia ympäristöjä.
Kesäkuussa 2019 Helsingin kaupungilla on hyvin vähän käsitystä lintuturvallisesta suunnittelusta, mutta toivottavasti asiat edistyvät: '"Kokemus on opettanut, että tällaiset reklamaatiot kannattaa aina käydä itse toteamassa ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin", Engblom sanoo.'
Rannat
Rantabulevardit rakennetaan varsinkin venesatamien yhteydessä pystysuorilla seinillä, ja ovat usein lintujen pääsemättömissä, ellei rannalla ole jotain yksittäistä kallioista paikkaa. Etäämpänä rannat voivat olla jyrkkää tai loivaa luiskarantaa, tai hiekkarantaa - kasvillisuutta voi olla vaihtelevasti.
