Liikkuminen

Ekologiset käyttävät tai viheryhteydet mahdollistavat eliöiden liikkumisen. Puistojen, puutarhojen sekä sisäpihojen ja katujen viheralueiden pääasiallisten elinympäristöjen ohella erilaiset joko avoimet tai suojaisammat sijainnit tarjoavat kaupunkien linnuille laajempaa liikkuma-avaruutta.

Ympäristössä on ominaisuuksia jotka mahdollistavat liikkumisen, ja ominaisuuksia jotka estävät sitä, ja aiheuttavat mahdollisesti suoranaista vaaraa.

Ks. myös Suojapaikat ja Turvallisuus.

Katot

Talojen paljaita kattoja voivat käyttää varpusetkin, mutta niitä asuttavat ja niiden avulla liikkuvat pääosin suuremmat kaupunkilinnut kuten lokit, varikset, ja pulut. Pienemmistä linnuista katoilla saattaa viihtyä erityisesti västäräkki.

Vesikouruihin kertyvistä sammalista hyönteisruokaa etsivät varpusten ja västäräkkien ohella varsinkin talven alla erityisesti tiaiset.

Viherkatot tyypistään riippuen mahdollistavat monien uusien lintulajien liikkumisen kaupunkialueella.

Puut

Kaupunkialueen linnuille liikkumatilaa voivat antaa hyvinkin pienet yksityiskohdat jotka myös "elävöittävät" ihmistenkin ympäristöä. Aivan kivikeskustassa yksittäiset puutkin ovat tärkeitä liikkumiselle.

Viiden metrin pysäköintikieltoalue ennen suojatietä
Tieliikennelaissa (TLL 10.8.2018/729 3:37) on 5 metrin pysäköintikielto ennen suojatietä. Rauhallisemmissa sijainneissa ilman maanalaisia rakenteita näihin voisi ehkä istuttaa puita esim. yksikin korttelin jollekin sivulle. Vai onko sille käytännön este liikenteestä tai ylläpidosta johtuen? Sijoituksessa ainakin lasirakentaminen on hyvä huomioida.

Kivisemmillä sijainneillakin pystyy yksittäisten puiden avulla liikkumaan ympärivuotisesti varpusten ohella ainakin tiaisia ja mustarastaita, ja kesäisin esim. pajulintuja ja peippoja.

Kadut

Pienemmistä linnuista kesäiset kadut ovat suurempien kaupunkilintujen ohella varpusten ja västäräkkien liikkumisaluetta mm. pudonneiden leivänmurujen etsintään.

Katujen elämän hetkittäin vilkastuessa varpuset käyttävät liikkumissuojanaan pysäköityjä autoja tai talojen seinustoja.

Liikkumisen esteet

Kaupunkiin voi muodostua erilaisia epätarkoituksenmukaisia lintujen liikkumisen estäviä ratkaisuja joiden alkuperäinen tarkoitus on muu. Vaarallisia liikkumisen esteitä voivat olla esimerkiksi lasitukset jotka voi korvata muilla ratkaisuilla.

Huonosti kohdennetut tai ylimitoitetut torjunta- ja estoratkaisut voivat lisätä ympäristön aggressiivisuutta.

Jyrsijäverkot

Muita välillisesti vaaraa-aiheuttavia voivat olla esim. kasvien suojaamiseen jyrsijöiltä (erityisesti kaneilta) käytettävät verkot.

Kanit Helsingissä ja kanivahinkojen torjunta. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:6 / Katu- ja puisto-osasto. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsinki 2010.
Kanivahingoista ja kanien torjunnassa käytettäviä ratkaisuja. Kuvia suojaverkoista s. 23, 34-39.

Tavallisin esim. n. 1-2cm silmäkoon verkko on varmasti kaikissa tapauksissa toimiva silloin kuin yksittäisten puiden runkoja suojataan välittömästi niiden ympäriltä.

Helsingissä suuria pensas- tai puuryhmiä suojataan tällä samalla verkolla kiertämällä useiden metrien mitalta verkkoa suurempien ryhmien ympärille, jolloin myös lintujen liikkumista estetään. Näissä paikoissa olisi mahdollista käyttää suurempaa silmäkokoa.

Joissain paikoissa suojaverkkoja pidetään paikalla vain talvikaudella, jolloin kaneilla ei ole niin suurella todennäköisyydellä poikasia. Pienisilmäisempi verkko olisi hyödyllinen lähinnä kanin poikasten kannalta, ja kanit pesivät talvella harvemmin (vaikkakin mahdollisesti leutoina talvina). Toisaalta pienisilmäinen verkko myös toimii esimerkiksi rotille liikkumissuojana ilman että se mitenkään estää niitä.

Suurempi esim. tavallisesti saatavilla oleva 5x10cm silmäkoon aitaverkko antaa mahdollisuuden rastaankokoisille linnuille asti kulkea siitä läpi, jolloin se ei rajoita lintujen liikkumista, mutta tämä voi olla aikuisillekin kaneille riittävän suuri. Linnut eivät varsinaisesti takerru pienisilmäiseen metalliverkkoon (tosin teräväsärmäisiäkin verkkoja näkyy), mutta verkko voi tarpeettomasti rajoittaa lintujen liikkumistilaa siten että ne ovat alttiimpia muille vaaroille.

Silmäkoon korkeus voi mahdollisesti olla hiukan pienempikin, mutta 5cm leveys vaikuttaa minimiltä rastaille. Pienimmille linnuille käy pienempikin silmäkoko (esim. n. 4x4cm), mutta en tiedä mitä kokoja on yleisesti saatavilla.

LISÄYS: Ainakin lemmikkikanin poikaset saattavat mahtua jo 30mm reiästä joka olisi jo pienemmillä linnuille käyttökelpoinen (toisaalla 25mm max suositus - mutta näissä siis poikaset huomioitu). Etsin vielä mittaa aikuisille kaneille. Muualta oma kokemus on että esim. vaakatasoisesta 25x50mm verkosta pienemmät linnut mahtuvat liikkumaan. Toisaalta verkon kokoa muutettaessa jonkin eläimen reikään juuttumisvaarakin voi tulla eteen – toisaalta nykyisissä verkoissa on säännöllisesti erilaisia teräviä leikkaussärmiä ja piikkilankaa sisältävissä muita vaarallisia välejä. Verkkoa ja sen suurempaa silmäkokoa ei siis sinänsä kannata käyttää esimerkiksi suojan antamiseen kuin ehkä väliaikaisena ratkaisuna (yleensähän verkkojen tämänkaltainen käyttötarkoitus on ansoittaminen jolloin liikutaan väärässä seurassa), mutta joissakin tilanteissa se voi olla hyödyllistä liikkumisestevaikutuksen vähentämiseksi.

Lisäkysymyksenä josta minulla ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa: onko mahdollista suojata joitakin kasveja toisilla kasveilla, esim. pensailla joista kanit eivät välitä, siten että varsinaisten torjuntaratkaisujen tarve vähenee?

Luotu 2019-04-09 15:10 | Muokattu 2019-07-21 15:01
http://kaupunkilinnut.fi/?id=59