Esimerkki B7: Puihin sijoitettu pönttöryhmä varpusille (luonnos)

Vaihtoehtoinen lähestymistapa varpusten pesintöjen suojeluun alueilla jossa suojelu ei onnistu yhdyskunta-alueen rakennuksissa.

(Huom! Esimerkkikuva ei ole onnistunut ja muutan sitä ehkä myöhemmin. Osa ongelmista johtuu havainnekuvan ideasta itsestään, mutta kuva voisi olla parempikin. Olen käsitellyt molempia aiheita tällä sivulla, mutta niitä voisi pohtia erikseen.)

Varpunen voi pesiä myös puussa esimerkiksi kottaraismallisessa pöntössä. Oletan että pesintäkynnys puussa olevaan pönttöön on alempi sijainnissa joka kuuluu olennaisesti olemassaolevan yhdyskunnan asuttamaan ympäristöön.

Valokuvaan tehty luonnos linnunpönttöryhmästä kahdessa pylväshaavassa
Viisi varpusille tarkoitettua pesäpönttöä sijoitettuna Kaisaniemen puiston altaan eteläreunan pylväshaapoihin Kansallisteatterin edustalla. (Luonnos valokuvia yhdistelemällä.) Kuva #2 tulee näkyviin viemällä hiiri kuvan päälle. Tämä tuo esiin väärän tavan katsoa sijoittelua, ja kulttuurin olennaisen ongelman, sen miksi elävä luonto rajautuu pois suunnittelusta. Tällaista näkymää ei kuulu katsoa suoraan, vaan antaa elämälle tilaa.

Kehitän ideaa edelleen tila- ja ympäristötaiteen ideaa sivuten, mutta varsinaisesti perinteisessä mielessä huomiotaherättävä "teos" tämän ei ole tarkoitus olla, vaikkakin jossain määrin teosmainen se voi olla. Ajatus tästä näkökulmasta liittyy lähinnä ehdotukseen taideteosten hankinnasta mahdollisesti altaan yhteyteen sen sijaan että huolta kannettaisiin varpusten ja ihmisten yhteisestä ympäristöstä. Koko sivuston tarkoitus on kehittää näkökulmaa olemassaolevan luonnon huomioimisesta kaupunkisuunnitelussa.

Enemmän tämä kuitenkin on maisema-arkkitehtuuria. Olennaista on myös lähipensaikon sijoittelu jos altaan ympärillä olevat pensaat poistuvat puiston uudistuksessa. Myös pääsyä vesiltaalle voisi luonnostella.

Tosin en ole varma säilyvätkö pylväshaavatkaan baanan tiellä - ainakin kuvassa #2 oleva patsas ilmeisesti siirretään, eikä se sinänsä kuulu pönttöjen asetteluun vaan jännite joka siitä syntyy häiritsee koko ajatusta. Paremman käsityksen ideasta saa rajaamalla tämän elinkelvottoman dynaamisuuden synnättämän jännitteen esimerkkikuvasta pois (kuva #1) - luonnollisessa tilassa tätä ei synny - ja se on nyt sisällytetty lähinnä sijainnin nykyisyyden tunnistettavuuden takia. Suoranainen epämiellyttävyys joka tästä rajatusta yhdistelmästä syntyy kertoo miksi koko luontonäkökulma on helpointa monesti unohtaa ja käyttää vain puhtaasti abstrakteja muotoja. Ts. tällä sivulla syntyvä vaikutelma on esitetty dynaamisesti väärin. On huomattava että häiritsevyys ei varsinaisesti poistu kuvista kun se on tullut näkyviin. Tämä ilmiö on olennainen osa ihmisen kulttuuria. Ilmiön havaitseminen kertoo havaittavissa olevasta vaarasta, eikä tähän tuhoavuuteen kuulu alistua fatalistisesti, vaan luopua (ainakin määrällisesti) siitä (viihdyttävästä) osasta kulttuuria joka sen synnyttää.

Jos häiritsevyys ei näy katsojalle, sitä ei kuulu etsiä. Tämä liittyisi lähinnä viihdyttelevään inhimilliseen tapaan katsella asioita intressittömästi, mikä ei ilmaise olennaista.

Luotu 2019-03-23 16:05 | Muokattu 2019-04-21 12:58
http://kaupunkilinnut.fi/?id=56