Esimerkki B6: Linnunpöntöt puussa

Puihin laitettavien linnunpönttöjen malleista ja sijoittamisesta.

Pönttöjen on yleisesti hyvä sijaita taajamissa korkeammalla kuin ne muuten olisivat. Siten ne välttyvät ahtaassa ja monikäyttöisessä tilassa paremmin satunnaisilta häiriöiltä. Itse pyrin 3 metrin minimikorkeuteen kaikille pöntöille rauhallisessakin paikassa, mutta erityisesti alueilla joissa on tapahtumia ja ihmisten kokoontumisia 5 metriä on sopivampi korkeus, ja aivan tapahtumien ytimeen pönttöjä ei kannata laittaa.

Yhdyskuntapesijöiden pönttöjä voi olla lähellä toisiaan: tervapääsky voi pesiä rivitalomallisestikin, varpusilla (ainakin rakennuksiin sijoitettujen pönttöjen) suositusetäisyys on puoli metriä. Talitiainen tarvitsee itselleen hiukan enemmän tilaa eikä välttämättä suvaitse pensaspesijöitäkään pesäpaikkansa lähelle. Yleinen suositusetäisyys on 15-30 metriä puuston tiheydestä riippuen.

Yleisimpiä pönttölintuja | BirdLife Suomi

Tavallisimpien pönttölintujen esittely.

Tiaiset, Kirjosieppo ym.

Pihojen, puistojen ja metsienkin peruspönttö on mitoiltaan 32(-35)mm lentoaukon, ja 10x10cm sisätilojen osalta. Tähän voivat pesiä talitiainen, sinitiainen, kirjosieppo, pikkuvarpunen, sekä myös leppälintu ja varpunen. Pienemmille tiaisille kuten sinitiaiselle voi tarvittaessa varata pöntön 27-28mm lentoaukollakin, mutta tähän suurempaankin se voi pesiä. Pönttö voi olla isommille linnuille (25-)30cm korkea, pienille tiaisille 25cm.

Kottarainen, Tervapääsky

Toiseen peruspöntöistä viitataan kottaraispönttönä, mutta siinä voi pesiä muitakin lajeja.

Kottarainen viihtyy kaupunkien nurmialueilla. Tervapääsky pesii nykyisin enimmäkseen ihmisasutuksen lähellä. Molemmat suosivat yhdyskuntia.

Pönttöä tervapääskylle sijoitettaessa on huomioitava että se tarvitsee lentotilaa erityisesti pesästä lähtiessään. Esimerkiksi katualue voi olla pääosin rauhallinen, mutta odottamaton työkone, bussi tai rekka lentoreitille pysäköitynä voi aiheuttaa yllättäviä ongelmia.

Kottaraispönttöön voi pesiä myös käenpiika, punarinta ja västäräkki, sekä myös varpunen (ks. alla).

Pikkuvarpunen

Pikkuvarpunen voi pesiä lähes minkälaiseen pönttöön tahansa. Pönttö voi sijaita puussa avoimella paikalla, muutoin se viihtyy pensaissa. Yhdyskuntapesijä kuten varpunenkin.

Pikkuvarpunen voi pesiä monenlaisiin pönttöihin ja koloihin. Vaakamallisen pöntön etu on siinä että pystymallisen tiais- tai kottaraispöntön se näyttää rakentavan täyteen asti ainakin paikoissa joissa yhdyskunta on vakiintunut. Silloin pystymallisen pöntön tyhjä tila menee hukkaan ja suurempiaukkoisessa pöntössä poikaset ovat jo vaarassa. Vaakamallisessa pöntössä varsinainen pesä mahtuu hiukan etäämmälle lentoaukosta parempaan suojaan, eikä yhtä suurta pesänrakentamista tarvita.

Pikkuvarpunen asuu pöntössä (ilmeisesti syksyä lukuunottamatta) ympäri vuoden, joten pönttöä ei välttämättä kannata liikaa puhdistella. (On sanottu että se voi näin hylätä pesäpöntön, mutta itse en ole tätä huomannut.)

Varpunen

Myös varpunen voi pesiä kottaraismalliseen pönttöön (ks. edellä).

Yritän keksiä löytyykö yleistä periaatetta jolla rakennusremontin uhkaamat varpusten pesinnät (yksittäin ja yhdyskuntina) voi suojella puihin sijoitetuilla pöntöillä. Yhtä tällaista pesintää kuvaa olemassaolevan pesintäyhdyskunnan läheisyys, ja pönttöpuun sijainti pensaikon yhteydessä joka on ollut perinteinen varpusten parveutumispaikka mutta siitä on puuttunut pesäpaikka - välittömässä läheisyydessä on myös muuta ihmisinfrastruktuuria... Mikäli tämä on toimiva ratkaisu, en tiedä onko tärkeää myös että pöntöt sijoitetaan jo pesintäyhdyskunnan ollessa paikalla - ts. hyvissä ajoin ennen remonttia - jolloin myös pöntöt ehtivät vakiintua osaksi yhdyskuntaa, vai voiko ne sijoittaa esimerkiksi vasta remontin alkaessa.

Mielestäni ihanteellisemmalta vaikuttaa kuitenkin että ainakin osa rakennuspesinnöistä pyrittäisiin suojelemaan rakennuksissa, tarvittaessa laajemmalle alueelle hajautettunakin, ja puihin sijoitetaan tarvittaessa pönttöjä täydennykseksi.

Nämä ovat avoimia kysymyksiä - lisää aiheesta myöhemmin jos yleistettävä periaate näyttää löytyvän.

Päivitys: yksi varma pesintä puussa olevassa luonnonkolossa mahdollisen kottaraispönttöpesinnän läheisyydessä, lisäksi todennäköinen pesintä tiaispöntössä. Nämä ovat kaikki sijainneissa joissa varpusilla on ollut vahvaa yhdyskuntaliikkumista jo aiemmin. Lisäksi on muita pönttöjä joiden pesintöjä ei ole seurattu.

Päivitys 2020-05-10: useita pesintöjä puihin sijoitetuissa pöntöissä ja myös luonnonkoloissa. Pesäpaikat aiempien yhdyskuntien lähellä, tai muuten sopivassa sijainnissa joista pesäpaikka puuttuu. Remontin yhteydessä yhdyskunnan käytöstä poistettujen pesäpaikkojen tilalle myös pikkuvarpusen edellisenä kesänä käyttämiä pönttöjä otettu käyttöön (myös pikkuvarpusille sopivia uusia pesäpönttöjä lähistöllä). Kaikenlaiset pönttömallit 32-45mm sisäänmenoaukolla käytössä, pysty- ja vaaka-asennossa, mutta jotenkin pieni väljyys tuntuu soveltuvimmalta.

Puukiipijä

Puukiipijä pesii puistoissa ja rakennuksissakin, mutta ei ole varsinaisesti urbaani lintu.

Huom! Puukiipijä mm. syö vanhoista kuusimetsistä kirjanpainajia.

Puukiipijän pönttö kolmiseinäisenä versiona (tai jyrkempikulmaisena) käy yleispöntöksi johon myös tiaiset voivat pesiä, eli siinä pitää olla hiukan enemmän pesintätilaa, ja myös sisäänmenoaukon täytyy olla riittävän suuri. Ilmeisesti puukiipijä kuitenkin karttaa liian suurta sisätilaa, ja suosii ahtaita rakoja.

Punarinta

Harmaasieppo