Esimerkki E1: Kaupunkisuunnittelun ja maisema-arkkitehtuurin peruselementit

Peruselementit tai -konsepti uusien asuinalueiden suunnittelemiseen rakennetun ympäristön luontoalueiden osalta. Tästä normista voi muunnellen poiketa esim. siten että kaikissa sijainneissa lähtökohtana ei tarvitse olla rakennusten käyttö kolopesijöiden pesintään.

Huom! Hiukan luonnostellut vastaavaa tiiviimmin sivulla "Tarkistuslista". Yhdistän sivut mielekkäällä tavalla myöhemmin.

Esitetyn estetiikan perusajatus on muun elävän luonnon elämän tukemisessa, ei "abstrakteissa" leikittelyissä. Sen on tarkoitus toimia täydentävänä esimerkiksi ilmastonsuojeluun tai energiatehokkuuteen tähtäävälle suunnittelulle joka saattaa perustua lähes pelkästään lasirakentamiseen tai jossa korkeintaan mahdollistetaan esim. "staattisten" viherelementtien olemassaolo.

Konseptin pohjalta voi toteuttaa viihtyisiä ulkotiloja joissa esimerkiksi toiminnallisuuden tai visuaalisuuden sijaan korostuu lähiluonto ja merkityksellisyys, suhteellinen rauhallisuus. Se kuitenkin mahdollistaa kaikki muut käytettävissä olevat lisäelementit sekä ihmisen että luonnon kannalta monimuotoiselle ympäristölle.

***

Valmiin sivun on tarkoitus toimia väljänä tarkistuslistana toteutettavista perusasioista (tavallaan tämä on tiivistelmä koko sivustosta). Konkreettisia ratkaisuja löytyy linkitetyiltä erityissivuilta, ja joidenkin osalta yritän kehittää sovellettavia esteettisiä erityiselementtejä (esim. linnuille soveltuviin vesialtaisiin liittyen tai pesintää avustaviksi rakenneosiksi). Kovin pitkälle menevää erityisestetiikkaa en kuitenkaan välttämättä kehitä, koska tällaisia tekniikoita eri muodoissa jo on olemassa, niitä vain jostain syystä jätetään toisinaan käyttämättä.

Huomioin myöhemmin enemmän laajempaa näkökulmaa ekologisista yhteyksistä. Mainitut elementit ovat siis jonkin lajin tai lajiston välittömän lähiympäristön ominaisuuksia, joita voi toki ketjuttaa viheryhteytenä jollekin toiselle lajiston tyypillisempänä elinympäristönä, jolloin voi myös arvioida joidenkin elementtien tarvetta tai määrää. Sivuston päänäkökulma on kuitenkin rakennetussa ympäristössä.

i. Turvallisuus (negatiivinen)

Negatiivinen huomiointi huomioinnin vähimmäismääränä pyrkii varmistamaan ettei ihmiskäyttöön tarkoitettu ympäristö muodosta tarpeettomia vaaroja ja ansoja.

Ks. sivu Turvallisuus sekä lintuturvallisuuden tarkistuslista erityisesti lasirakentamiseen liittyen Standards For Bird-Safe Buildings (s. 38-39). Lyhyt johdanto Design Guide: Standards For Bird-Safe Buildings.

Myös liikenne, roskat ja muu yleinen ympäristöturvallisuus

ii. Monimuotoisuus (neutraali)

Neutraali luonnon läsnäolon lisääminen, vihersuunnittelu pyrkii kasvillisuuden monimuotoisuuteen, ja eläinten osalta sen eriasteiseen kelpoisuteen esimerkiksi ekologisena käytävänä.

Neutraalissa huomioinnissa voidaan antaa lajeille lisäliikkumatilaa, positiivisessa mahdollistamisessa voidaan huomioida esimerkiksi monipuolisempi lintuyhdyskunnan elinympäristö aina talvehtimismahdollisuuksineen.

iii. Mahdollistaminen (positiivinen)

Positiivinen huomionti pyrkii mahdollistamaan ja tukemaan lajien esiintymistä ympäristössä suunnittelemalla ja jakamalla ympäristöä niiden käytettäväksi. Positiivisessa huomioinnissa huomiota osoitetaan suojeltavan lajin suuntaan - silloin ei ole aivan itsestään selvää että myös itse huomion tapa on kyseiselle lajille sopivaa, eikä perustu sille itselle vieraaseen tai jopa vihamieliseen elämänmuotoon.

Pesäpaikat

Soveltuviin rakennuksiin voi sijoittaa pesäpaikkoja, ja varsinkin uudisrakentamisessa ne voi ehkä osoittaa tervapääskyille. Sijainnista ja viherympäristön kehittymisestä riippuen tämän malliset pesäpaikat ovat myöhemmin myös muiden rakennuksissa pesivien lintujen, erityisesti varpusten käytettävissä. Yleensä pesäpaikkoja voi sijoittaa rakennuksesta riippuen helpoiten aivan seinän yläreunaan tai räystään alle. Ne voivat olla esim. seinän ulkopuolelle kiinnitettyjä tai lämmöneristekerrokseen upotettuja pesälaatikoita (materiaalina esim. puu-betoni).

Viherseinissä voisi myös olla köynnösten/kasvillisuuden takana rakenteellisia syvennyksiä tai lisärakenne pesäpaikkoja varten.

(Myös muut viheralueiden pesäpaikat.)

Pensaat (kasvillisuus elinympäristönä)

Puistoalueelle olisi hyvä varata riittävästi ja riittävän tiheitä pensaita lintujen elinympäristöksi.

Ekologisen käytävän periaatteen puitteissa pensaiden määrää voi harkita siten että onko lähistöllä jo esim. varpusyhdyskunnan käytössä suuri pensasalue, ja tässä riittää lisäliikkumatilan antaminen, jolloin pääpaino on muussa kasvillisuudessa.

+ Köynnökset

Pensaiden lisäksi, ja ahtaassa tilassa mahdollisesti niiden sijasta, seinustalla voi käyttää köynnöksiä (viherjulkisivut). Ne voivat sopivasti toteutettuna toimia myös pesäpaikkoina.

Kasvillisuus (ravinnon lähteenä)

Monimuotoinen kasvillisuus ja riittävästi hoitamattomuutta, jonka myötä myös saatavilla myös hyönteisravintoa.

+ Viherkatot

Viherkatot lisäävät kasvillisuuden määrää (ja ravintoa), ja voivat toimia joiden lintujen elinympäristönä, mutta esimerkiksi uudistuksien yhteydessä ne eivät välttämättä kelpaa elinympäristönä korvaamaan esimerkiksi pensaita tai puita.

Pääsy vedelle

Pääsy vesialueille pienemmillekin linnuille, eli ei vain pystysuoria vaan myös kaltevia tai luonnollisia rantoja hulevesille, vesialtaille, ja rannoille.

Veden yhteydessä on hyvä olla myös suojaisaa kasvillisuutta, kuten pensaita, ja mahdollisesti myös jonkinlainen auringonpaisteinen sijainti.

Lisänäkökulmia ja -elementtejä

talvehtiminen ja talviruokinta, hyönteishotellit, hiekka-alueet, erityistarpeiden kuten saven saatavuus, viher- ja katualueiden hoitokäytännöt.

Luokka: »
Luotu 2019-02-28 22:07 | Muokattu 2019-12-06 16:22
http://kaupunkilinnut.fi/?id=50