Loukkaantuneiden lintujen auttaminen

Tietoa ja pohdintaa loukkaantuneitten eläinten auttamisesta.

Ohjeita

Eläinten loukkaantuessa Facebookissa on koko Suomen kattava eläinpelastusaiheinen ryhmä josta voi kysyä toimintaohjeita, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan myös SEY:n eläinsuojeluneuvojiin.

Linnunpoikaset (luonnos)

Pienet poikaset. Palautettaessa pesään poikasen pitää olla lämmin, ja pidettävä lämpimänä myös muuten. Lämpöpullo: kuumaa havettä tyhjään pulloon, ja ympärille villasukka tai pyyhe. Ruoka: https://sey.fi/vaasa/vaasan-elainsuojelu/luonnonvaraiset-elaimet/linnunpoikaset/

Joidenkin lajien poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä, ja jotkin poikaset itsenäistyvät kokonaan jo nuorina:

"Telkkä ei ruoki poikasiaan, vaan poikaset joutuvat etsimään alusta lähtien ravintonsa itse. Poikaset itsenäistyvät hyvin varhain, telkkäemo jättää pesueensa oman onnensa nojaan poikasten vielä ollessa lentokyvyttömiä. Yleensä poikaset saavat toimia omillaan 5-6 viikon ikäisinä, mutta joskus naarastelkkä jättää poikasensa jo viikko kuoriutumisen jälkeen." https://fi.wikipedia.org/wiki/Telkk%C3%A4

Muita yhteystietoja ja ohjeita

Loukkaantuneet linnut: Helsingissä pelastulaitos eläinpelastus (09) 310 30151. Huom! Lintuinfluenssan aikana mm. Korkeasaari ei ota vastaan, ja Viikin yliopistollinen eläinsairaala lopettaa mm. monet vesilinnut ja varikset. Samoin Korkeasaari lopettaa kaikki pulut aina, eli auttajaa kannattaa etsiä pelastuslaitoksen ja Korkeasaaren sijaan eläinsuojeluyhdistyksistä, ks. edellä. Pelastuslaitoksella on myös esiintynyt kaltoinkohtelua.

Tarkempia ohjeita on syytä kysellä em. osoitteista, mutta tässä lajeille erityisiä seikkoja joista voi olla hyötyä:

Törmäys ikkunaan (luonnos)

Ikkunaan törmännyt lintu voi pyöriä ympäri pelottavan näköisesti, mutta sillä ei välttämättä ole "kuin" aivotärähdys josta se voi toipua muutamassa tunnissa. Tosin silloinkin se voi saada sisäisen verenvuodon, ja saattaa menehtyä myöhemmin vaikka toipuisi tilanteesta.

Sen sijaan minkäänlaisen veren näkyminen suun alueella on omien kokemuksieni mukaan huono ennuste vielä elossa olevalle linnulle.

Jos lintu on pahassa paikassa sen voi vähintään siirtää turvallisempaan paikkaan ja tarvittaessa seurailla sivusta. Usein kuitenkin on parempi ottaa lintu pahvilaatikkoon jossa on reiät ilman vaihtumista varten (ruokaa tai vettä ei pidä antaa), ja pitää siellä muutaman tunnin tai varmuuden vuoksi yönkin yli jonka jälkeen sen voi vapauttaa ulkona. Pimeä auttaa toipumisessa. Laatikkoa ei kannata välillä tarpeettomasti availla.

Amerikkalaisessa Twitterissä esiintyy ohje että kaikki törmänneet olisi asiantuntijan tarkistettava, koska kuolettavia sisäisiä vammoja voi olla vaikea todeta päältäpäin. Suomessa tällaista ohjetta en ole nähnyt vaan yleensä pahvilaatikkolepoa ja tarvittaessa yhteydenotto auttajalle. Tässä ja muussa asiassa, kysy apua esim. eläinsuojeluyhdistykseltä.

Auttamisen tarve ja laatu (luonnos)

Vesilintuja talvehtimispaikalla
Kuvassa kaksikin siipirikkoista lintua. Valkoposkihanhi on talvehtimispaikalla jo toista talvea, ja oli myöhemmin keväällä saapuneiden lajitoveriensa seurassa. Keskellä oleva ilmeisesti vuodenvaihteen alla loukkaantunut sinisorsa pärjäsi hyvin talvikuukaudet, ja näkyi myöhemmin keväällä edelleen tilaansa nähden yhtä virkeänä. Siipikin näytti aluksi olevan paremmin oikealla paikallaan, mutta ehkä osaksi vanhasta tottumuksesta laski sen taas hiukan alemmas. Lentokykyistä siitä ei välttämättä tule, mutta pärjäili siis keväällä edelleen lähes neljä kuukautta loukkaantumisensa jälkeen. Varsinkin kun Korkeasaaressa linnut joita ei voida auttaa, lopetetaan (eikä edes palauteta takaisin luontoon), tämä lintu ehkä kannatti ehdottomasti jättää luontoon - tosin avun mahdollisuus selviää vasta hoitajalla...

Loukkaantunutta eläintä on lain mukaan autettava.

Luonnonsuojelulaki 41 §

Avuttomassa tilassa tavattu rauhoitettu eläin

Sairaana, vahingoittuneena tai muutoin avuttomassa tilassa tavattua rauhoitettua eläintä on pyrittävä auttamaan. Eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista ja tilapäistä hoitoa varten. Muutoin on noudatettava, mitä eläinsuojelulaissa säädetään.

Auttamisen tarpeen arviointi

Joskus auttamisen tarvetta ja laatua joutuu arvioimaan. Tässä vapaamuotoisia huomioita. Lue tietoa myös järjestöjen tai pelastuslaitoksen sivuilta.

Itse kaupungissa lintuja seuratessani koen että lintuja liikuttaa (tai ei liikuta) muukin kuin puhdas biologia tai fysiologia. Yleisesti joskus puhutaan (ehkä vähän virheellisesti tai kulttuurisidonnaisestikin) lintujen tai eläinten kesyyntymisestä ja leimaantumisesta. Vielä yleisemmin sanoisin että lintua yksinkertaisesti "pidättelee jokin", eli estää tekemästä sitä mitä sen normaalisti tulisi biologian kannalta tehdä, eli sillä on jokin "side" ympäristössä, jonkinlainen sosiaalinen syy.

Mielestäni eläinten auttamista pitäisi säädellä myös oma tunne asiasta joka toki on subjektiivista, eli auttaa kannattaa jos se tuntuu oikealta, toisaalta joskus tuntuu että se voi myös olla osa edellä mainitsemaani "sidettä". Joskushan eläimet myös johdattavat pois pesiensä läheisyydestä, jolloin lähemmäs ei kannata tunkeilla.

Joissakin tapauksissa jossa on tuollainen hädän tunne lähden esim. vähitellen poispäin ja katson samalla lähteekö tuo hädän tunne hiukan tasaantumaan ilman että että muutakaan välitöntä uhkaa tuntuu alueella. Esim. tiedän yhden heinäsorsan joka on ollut reilun kuukauden siipirikkoinen (pelastuslaitos ei alunperin saanut sitä pelastettua, enkä tiedä olisiko sitä voinut auttaakaan), ja joka näytti välillä parin viikon päästä hetkittäin todella väsyneeltä (kanahaukka liikkui silloin erityisen paljon alueella) mutta on sittemmin ollut yhtä virkeä kuin alunperin. Toivottavasti pärjää kesään - kaupunkialueen lähellä mahdollisesti pystyy pärjäilemään jonkin aikaa noinkin. Eli joskus kyse voi olla jostain akuutista paineestakin, tässä toki fyysiseen vikaan yhdistettynä.

Joskus myös hoitoon toimitettu lintu on jouduttu saman tien lopettamaan siipimurtuman huonon paranemisennusteen vuoksi.

Yleisesti silloin kuin apu tuntuu tarpeelliselta pyrin auttamaan joitakin läheisempiä lintulajeja itse enemmän, ja joidenkin kohdalla mieluummin soitan suoraan paikalle eläinpelastuksen. Esim. joidenkin loukkaantuneiden varisten ja lokkien kohdalla on tullut kesäisin tunne että niiden ympäriltä aletaan erityisen paljon saalistella, jolloin mielestäni on jopa ensisijaisempaa saada ne mahdollisimman pian pois muiden lintujen pesintöjen läheisyydestä.

Joskus parasta auttamista on miettiä oman luonnossa liikkumisensa tapaa, ja ehkä koko elämäntapaakin. Ihmiset ovat tottuneet mm. suhteessa lemmikki- ja hyötyeläimiin vääränlaisia toimintamalleja, jotka voivat luonnossa auttaa yllättäviä ongelmia. Esimerkiksi hymy tai "inhimillinen" hyväntahdonosoitus voi osoittaa jollekin luonnoneläimelle pahinta mahdollista piittaamattomuutta.

Loukkaantumisten yhteydessä voi myös katsella onko ympäristö tarkoituksenmukaisesti suunniteltu.

Luokka:
Luotu 2019-02-05 08:08 | Muokattu 2021-07-01 09:11
http://kaupunkilinnut.fi/?id=42