Esimerkki A1: Lajitaulukko

Joidenkin kaupunkialueella esiintyvien lintulajien pesinnän ja elinympäristön erityispiirteitä. Täydentyvän listan tarkoituksena on poimia kullekin lajille ominaisia erityispiirteitä joiden avulla elinympäristöä voi muokata lajille sopivammaksi.

Lajien elinympäristöjen erityispiirteitä

Listatut lajit ovat myös törmäpääskyjä lukuunottamatta esim. Helsingin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä esiintyviä lintulajeja (räystäspääskystä en ole varma).

Lintulajit ryhmitelty väljästi pääasiallisen pesäpaikan mukaan: 1) rakennukset, 2) puut, 3) pensaat ja muut matalat sijainnit, 4) ei-kaupunkimaiset sijainnit. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät korostettu. *) Uhanalaisuuden pääsyy jos erotettavissa.
laji elinympäristö pesäpaikka ravinto muuta  
           
varpunen orapihlaja- ym. tiheät pensaat rakennusten kolot siemenet ym., poikasille hyönteiset hiekkakylvyt EN
tervapääsky pelkästään ilmassa rakennusten ja puiden kolot lentävät hyönteiset* ei tuo pesään tarvikkeita EN
haarapääsky asutuksen lähellä rakennukset, siltojen ja laiturien alla lentävät hyönteiset* pesään savea VU
räystäspääsky asutuksen lähellä, aukeat räystäiden ja siltojen alla lentävät hyönteiset* pesään savea EN
           
talitiainen, sinitiainen metsät, puistot, puutarhat, pihat puiden ym. kolot hyönteiset, siemenet   LC, LC
kirjosieppo valoisat metsät, puistot, puutarhat, pihat puiden ym. kolot hyönteiset, marjat valtaa usein muuttolintuna tiaisen pesän LC
leppälintu valoisat metsät, puistot, pihat rakennuksen kolo tai suuriaukkoinen pönttö, mieluiten vanha hyönteiset, marjat käen isäntälaji LC
pikkuvarpunen tiheät pensaat puiden ym. kolot siemenet, hyönteiset   LC
peippo metsät, puistot, puutarhat puussa tai pensaassa siemenet, selkärangattomat, hyönteiset   LC
viherpeippo metsiköt, puistot kataja tai kuusi siemenet, jyvät, myös hyönteiset   EN
tikli asutuksen lähellä; puistot, pienet metsät korkealla puussa pienet siemenet   LC
puukiipijä vanhat havu- ja sekametsät, puistot puunraot, kaarnan halkeamat, myös rakennusten raot ja halkopinot hämähäkit, hyönteiset, selkärangattomat   LC
räkättirastas valoisat sekametsät, puistot, puutarhat puussa madot, hyönteiset, nilviäiset, marjat, hedelmät   LC
kottarainen avoimet maastot puiden ym. kolot selkärangattomat, marjat, ym. puhdistaa itse pesän LC
tilhi pohjoisen havumetsät puussa hyönteiset kesällä, marjat talvella; myös hedelmät, tammen silmut, jäkälä oksilla talvisin vaeltaja, altis ikkunatörmäyksille, lintuturvallinen rakentaminen talvisten marjapensaiden lähellä LC
           
västäräkki aukeat, asutuksen ja veden lähellä kivimuurien kolot, rakennelmat hyönteiset, leivänmurut   NT
mustarastas metsät, puistot, puutarhat, pihat pensaat, risukasat, ym. madot, maan hyönteiset, siemenet, marjat, hedelmät   LC
punarinta lehtimetsä + kuusi/tiheät pensaikot ; puutarhat, puistot pesä maassa (kolo, kiven alla, kanto) tai matalalla (pensas, risukasa, rakennus, linnunpönttö) lentävät ja maanpinnan hyönteiset, marjat, siemenet   LC
kivitasku aukeat kivi- ja puukasat, rakennusten kolot hyönteiset, selkärangattomat   LC
satakieli tiheä nuori lehtimetsä/vesakko/pensaikko (tuomi, leppä, paju) + vesistö lähellä pesä maassa (piilossa, esim. nokkoset) hyönteiset   LC
pajulintu metsät jossa aluskasvillisuutta, pensaikot, puutarhat, pihat maassa ruohostossa hyönteiset, hämähäkit, selkärangattomat   LC
tiltaltti rehevät sekametsät, puutarhat maassa, pensaassa tai risukossa hyönteiset, toukat, selkärangattomat, madot, marjat   LC
           
törmäpääsky vesistöjen lähellä pystysuorat hiekkarinteet lentävät hyönteiset*   EN
           

Apuna käytetty pääasiallinen lähde: Wikipedia. Uhanalaisuusluokittelut: Punaisen kirjan verkkopalvelu.

Kolopesijöille on olemassa myös erilaisia pönttöjä joiden sijoituspaikat muistuttavat luonnollisia pesäpaikkoja. Tällä sivulla niitä ei ole erikseen mainittu.

Ryhmittelyjä

Tässä esimerkkinä joitakin i) ryhmittelyjä joita yritän myöhemmin saada teknisesti itse taulukkoon: esim. mitä lajeja voi yleisesti auttaa sopivalla kasvillisuudella kuten pensailla (varpunen, mustarastas), muulla aluskasvillisuudella (satakieli, pajulintu, tiltaltti), marjoja talvea varten kasvattavilla puilla ja pensailla (tilhi, räkättirastas, mustarastas, varpunen), lisäämällä puihin pesäpönttöjä (tiaiset, pikkuvarpunen, kottarainen, tervapääsky, puukiipijä), sekä muuta yleisesti lentäviä hyönteisiä lisäävää kasvillisuutta (hyönteissyöjät), jne. Ryhmittelynäkökulma on hyödyllinen lähtökohta johon voi yhdistää ii) lajeille erityisiä valintoja (erikoispöntöt, pesäpaikat rakennuksissa).

Lisähuomioita

Huom! Sivuston linnut ovat toistaiseksi lähinnä varpuslintulajeja. Muita sopivalla tavalla huomioitavia lajeja voivat olla mm. kesykyyhky, meriharakka, valkoposkihanhi.

Valkoposkihanhen osalta huomiointi liittyy enemmänkin ihmisen luontosuhteeseen. Jos kuitenkin uudemmista valloittajista valkoposkihanhia on jonkun mielestä liikaa, mikään ei kai estä korvaamasta osaa lyhyestä nurmesta katoavia hyönteisiä varten vapaammin kasvavalla niityllä, eihän? Ja pulujakaan ei kai tarvitse aivan sukupuuttoon asti vainota?

Uudet valloittajat osoittavat että kaupunki on kelvollinen elinympäristö sellaisenaankin, mutta näkisin mielekkäänä ilmapiirin osana sitä että linnuille annetaan niille varta vasten suunniteltua ympäristöä ja iloitaan ja tarvittaessa huolehditaan siitä, sen sijaan että pakataan ympäristö täyteen hihnan päässä kuljetettavia henkilökohtaisia eläimiä.

Näkisin myös mielekkäänä että esimerkiksi puistojen puut ja pensaat ymmärretään staattisen kasviharrastuksen sijaan niissä elävien eläinten elämänpiirinä, ja joille ne kuuluvat jolloin niiden hoitamisesta tulee koko tuon elämänpiirin hoitamista.

Luotu 2019-01-25 22:10 | Muokattu 2019-03-22 15:26
http://kaupunkilinnut.fi/?id=38