Puistot, puutarhat (luonnos)

Luonnostelua puistojen ja viheralueiden pesintäratkaisuista. Toistaiseksi olen tällä sivustolla keskittynyt pesintöjen osalta rakennuspesintöjen kysymyksiin.

Ks. myös esimerkkikuvasivu linnunpöntöistä puussa.

Pönttöjä lisättäessä on hyvä huomioida ettei niitä laiteta paikoille jossa on esim. jo pensaassa vakituisesti pesivän linnun pesäpaikka - myös luonnonkoloja saattaa olla jo pesintäkäytössä. Jotkut lajit ovat yhdyskuntapesijöitä (esim. varpunen, pikkuvarpunen, tervapääsky, kottarainen) ja niille voi laittaa pönttöjä tiheämmin, toiset taas hyväksyvät toisia lajeja lähelleen, mutta esim. talitiainen saattaa vaatia hiukan enemmän tilaa.

Puihin asetettavat linnunpöntöt eivät yksiselitteisesti käy korvaamaan mahdollisesti rakennuksesta poistettua pesäpaikkaa. Monet lajit pesivät nykyisin lähinnä rakennuksissa, vaikka puuhun tai muuhun rakenteeseen sijoitettu pesäpaikka saattaakin niille kelvatakin. Myöskään puiden koloissa pääsääntöisesti pesivien lajien kohdalla ei ole varmaa että rakennuksessa pesineet linnut tai lintulaji hyväksyy uuden pesäpaikan.

Erikoisrakennelmat

Avoimeen tilaan pystytettävät tornimalliset pesärakennelmat ovat näyttäviäkin. Erityisesti tervapääskyille on tehty tai suunniteltu hienoja malleja, mutta niille on toistaiseksi kelvannut vain hieman vaatimattomampi pesämalli. Joissakin tapauksissa näyttävyys ihmiselle, ja toimivuus linnuille voi siis olla eri asia.

Räystäspääskyhotelli

Kookkaampi rakenne kymmenille räystäspääskyn pesille. Mukana myös ohje puubetonin valmistukseen.

Cambridge Swift Tower

Vuonna 2011 rakennettu valtava 100:n pesäpaikan tervapääskytorni, joista muutamia tervapääskyt ovat lopulta ottaneet käyttöön, mikä on ihan hyvä sekin.

A successful Polish Swift tower design

Ilmeisesti tervapääskyjen välittömästi hyväksymä ulkoisesti hieman vaatimattomampi tornipesämalli, jonka huomaamattomuus vaikuttaa mielestäni paremmalta suunnittelukonseptilta kuin silmiinpistävyys.

Swift Towers in Warsaw, Poland

Suunnittelukilpailun ehdokkaita 2016. Toteutuksista en tiedä.

HT MU 03 Huismussentil

Pesätorni 18 varpuselle. Myytävä tuote.

Puut: kolot, avopesät

lajit: myös rakennuksissa pesivistä mm. kottaraisille ja tiaisille sopivat puihin laitetut pöntöt, kuten myös tervapääskylle; muita pöntöissä pesiviä mm. kirjosieppo, pikkuvarpunen (kolot)

Ks. myös esimerkkisivu Linnunpöntöt puussa.

Itse suunnittelisin rakennusten pesintäpaikkoja paikallisista lajeista riippuen lähtökohtaisesti niitä erityisesti tarvitseville (varpunen, tervapääsky, haarapääsky, räystäspääsky). Varsinkin kottaraiselle pesäpöntön (myös useampia lähekkäin) voi laittaa puuhun nurmialueen reunalle, ei liian tiheään puustoon (ulkokorkeus 35 cm, sisätila vähintään 12,5x12,5 cm). Orava-alueella 45mm sisäänmenoaukko metallisella suojuksella. Mahdollista tervapääskyn pesintää varten pöntön etureunan sisäpuolelle pieniä uria poikasten kiipeämistä helpottamaan, pöntön pohjalle 5 cm esim. kuorihaketta tai turvetta, sijoitus eteenpäin kallelleen, 5-8 m korkealle, paikkaan jossa on riittävästi lentotilaa edustalla.

Myös mm. tiaisille ja kirjosiepolle puihin sijoitettuja pönttöjä. 32mm yleispönttö (myös 35mm), sinitiaiselle tarvittaessa 28mm. Myös pikkuvarpunen pesii tiaispönttöön, mutta sille voi tehdä vaakamallisen erikoispöntönkin.

Lupa pöntöille maanomistajalta

Puihin asetettaviin pönttöihin on oltava ja siihen riittää lupa maanomistajalta.

Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omistamiin metsiin ja puistoihin on yleiskäytäntönä lupa laittaa pönttöjä siten että kiinnitys ei vahingoita puita (ei nauloja tai kiristäviä naruja), ja pönttöjen puhdistuksesta ja kunnosta huolehditaan omatoimisesti. [Varmistus saatu 8.1.2019.]

Alueiden omistajat voi Helsingissä tarkistaa Helsingin karttapalvelun näkymästä Kiinteistöt ja määräalat alueina, klikkaamalla haluttua kohtaa ja valitsemalla "Omistajat". (Omistajatiedot ovat välillä olleet pois käytöstä mutta sittemmin palanneet. Viheralueiden osalta valinnalla Kadut ja puistot > Yleisten alueiden rekisteri > Viheralueet näkyi tuonakin aikana jonkinlainen yleinen omistajatieto, kuten kaupunki/valtio.)

Pensaat

lajit: punarinta pönttö pensaan suojaan, mustarastas

Risukasat, rakennelmat, kivimuurit

lajit: västäräkki, kivitasku

Maa

lajit: satakieli nokkosten suojassa

Törmäpääsky

Kolmas varsinainen pääskylaji törmäpääsky pesii rinteiden tai joenvarsien hiekkatörmissä eikä ole taajamien laji. Nekin voivat kuitenkin pesiä keinopesissä tai muissa rakenteissa sopivassa sijainnissa.

Management and creation of sand martin nest sites

Sand Martin artificial breeding sites

Biodiversity Advice Notes – Sand Martin

Sand Martin Nest Box

"Een drukte van belang bij de oeverzwaluwwand..."

Keinoseinämäpesäpaikka törmäpääskyille.

Ranta/vesi

keinotekoisia rakenteita pesille esim. nokikana, telkkä, isokoskelo, heinäsorsa

Muut luontoalueet (metsät ym.)

Varsinaiset metsä- ja muutkin luontoalueet ovat osittain sivuston rajauksen ulkopuolella joka siis keskittyy rakennettuun- ja muokattuun lähiympäristöön, mutta olen luonnostellut hiukan sivulle kaupunkimetsät.