Esimerkki D2: Talvehtimis- ja ruokintapaikat

En lisää tälle sivulle vain toimivia ruokinta- ja talvehtimispaikkoja, vaan käyn läpi kuvien ja paikkojen kautta joitakin niille tyypillisiä elementtejä, ongelmineen.

Rautatientori

Rautatientorin Aleksis Kiven patsaan ympärys on runsaaksi ja korkeaksi leikatun tuhkapensasaidan osalta varpusille sopiva talvehtimispaikka. Harmittavasti tällä paikalla on ylläpidetty sekavaa ruokintakäytäntöä varislinnuille, lokeille ja rotille, joista tässä tapauksessa myös rotat ovat hyvinkin saaneet mahdollisesti pääasiallisenkin ravintonsa. Rottiin liittyvä huomauttelu ei normaalien ruokintojen osalta perustellusti liity muuhun kuin niiden liikkumiseen (ja senkin varsinainen alkuperä voi olla muussa ympäristön toiminnassa), mutta senkin mahdollisuutta kannattaa jo lintujen itsensäkin takia välttää.

Aleksis Kiven patsas Helsingin Rautatientorilla tuhkapensasaidan ympäröimänä

Patsaan ympärys myös toimii istumapaikkana, talvella tosin vähemmän, mutta merkitsee erilaista ihmisten läsnäoloa sijainnissa. Onkin hyvä kysymys miksi ihmiset ylipäänsä ovat omaksuneet sekavia ruokintakäytäntöjä... Jos reunustalla olevaan puuhun sijoittaa variksilta suojatun ruokintalaitteen tai lintulaudan, säilyykö se siinä? Ehkä ihmiset ovat tältä osin jossain määrin luovuttaneet? Erilaista ilkivaltaa voi esiintyä varsinkin paikoissa joissa ihmiset tekevät erilaisia päällekkäisiä asioita - syrjemmälle sijoitetut ruokintalaitteet ovat kuitenkin pysyneet (siistin näköistä metallia lukuunottamatta) melko hyvin paikallaan. Ja ihmiset tekevät päällekkäisiä yhteensopimattomia asioita samassa paikassa ainakin siitä syystä ettei niille ole suunnittelussa varattu riittävästi erilaista tilaa... Jos tilaa taas on varattu, silloinkin tarvitaan (vapaaehtoisiakin) ylläpitokäytäntöjä joilla ylimääräinen sählääminen vältetään.

Tervasaari

Tervasaari on Helsingin keskustan läheisyydessä, mutta asutuksesta hiukan sivussa oleva ulkoilualue, jonne on pääsy Kruununhaasta, ja paksun jään aikana mahdollisesti Lauttasaaresta. Tervasaaressa on mahdollista järjestää ruokinta kohtuullisen suurellekin määrälle lintuja - kunhan leikatut pensaat taas kasvavat takaisin.

Viimeiset hetket Tervasaaren talviruokinnalla ennen pesintärauhaa maaliskuussa 2019. Paikalla vielä talitiaiset, hiukan sivummalle poistuivat viherpeipot ja pikkuvarpuset.

Minimissään ruokintaa käyttävät saaren oma pikkuvarpusyhdyskunta, muutamat sini- ja talitiaiset, viherpeipot, mustarastaat ja varpuset, sekä lisäksi niiden muualta tulleet lajitoverit. Tiaisia tulee paikalle muualta paljonkin, samoin viherpeipot liikkuvat parvina. Varpusia voi periaatteessa tulla saareen suurikin määrä, mutta ne eivät välttämättä tule saareen jos mantereella on toimiva ruokinta. Myös ainakin urpiaiset ovat käyneet paikalla, ja satunnaisesti tilhet. Ruokinnan alla päivystää säännöllisesti pieni määrä puluja. Ranta-alueella varikset ja harakat liikkuvat suurissakin määrin, ja ovat erittäin aktiivisia ottamaan ruokintoja haltuun jos vain pääsevät ruokiin. Ruokinnat kannattaa siis suojata hyvin - toisaalta liian hyvin suojattuja ruokintoja eivät välttämättä käytä ainakaan varpuset, eivätkä mustarastaat pääse niihin.

Ilmeisesti ihmisten aktiivisesta saaren käytöstä johtuen ainakin viime vuosina sunnuntaisin muualta tulleita lintuja on käynyt paikalla hyvin vähän, ja erityisesti maanantaisin reilusti enemmän. Kun saareen tuulee pakkasella kovaa (ehkä erityisesti pohjois-koillisesta), jotkin suojattomat paikat ovat linnuille liian tuulisia ja ne jättävät jopa tulematta paikalle.

Ruokintapaikka on erityisesti lauhalla säällä hyvä harjata hämärän tultua jolloin hiiriä liikkuu paikalla vähemmän. Joinakin talvina alueella on ollut myös rottia. Erityisesti hiiret ovat myös taitavia kiipeilijöitä ja hyppääjiä.

Alueella on alkutalvesta ja jään ajoittain sulaessa paljon myös heinäsorsia, jotka hakeutuvat pakkasilla muualla oleville sulana pysyville ruokintapaikoille. Myös saaren varpuslinnut voivat tarvittaessa käyttää muita ruokintoja mantereella.

Ruokintoja ovat järjestäneet eri paikalliset asukkaat - itselleni tämä talvi oli todennäköisesti viimeinen.

Yhteistoiminta

Lintujen ajatellaan ihmisnäkökulmasta olevan "vapaita", ja (esim. vesilinturuokintoja lukuunottamatta) ruokinnat ovat usein yksittäisten ihmisten erikseen toteuttamia, eikä niitä erityisesti "koordinoida".

Yksi ihmisille luontainen toimintamalli on päällekkäin toimiminen. Jos jossain julkisessa tilassa on ruokinta, muutkin tuovat helposti samaan paikkaan tarjoiluja. Ruokia saatetaan laittaa huonoon paikkaan esimerkiksi toisen ylläpitämän ruokintalaitteen alle joka on ruokintalaitteen käytön johdosta likainen.

Talipalloja linnunpöntön ympärillä
Talipalloja sijoitettuna linnunpöntön ympärille.

Osa toimintamalleista vaikuttaa alkuperältään sellaisilta joihin ihmiset ovat tottuneet kotieläinten parissa, ja ne eivät välttämättä sovellu luontoon. Esim. vaaralliset ripustusratkaisut.

On vaikea osoittaa vain yhtä oikeaa toimintakäytäntöä, linnut ovat omassa elinympäristössään jo osaltaan sopeutuneet päällekkäiseen ihmistoimintaan ja tienneet sitä tarkkailla. Kuitenkin ihmisten toimiessa päällekkäin eri tavoilla, erityisesti talviselviytymisen paineessa voi hyvinkin syntyä erilaisia lintujen elämään vaikuttavia ristiriitoja joita voi olla vaikea ongelmien kasaantuessa ratkaista.

Ongelmia ratkaistessa joutuu tasapainottelemaan sen välillä mikä on linnuille luontainen toimintatapa, ja mitä muu ihmisosallisuus vaatii. Paineen kokemuksen kasvaessa ratkaisumalleja on kuitenkin hyvä alkaa etsimään. Esimerkiksi saalistajien liikkuminen voi ennaltakin viestittää että paikassa on jokin rakenteellinen vika (esim. painetta jyrsijöiden liikkumiselle jne.). Jos vaihtoehtoja on valmiiksi käytettävissä, liikkumavaraa on enemmän.

Luotu 2019-01-11 12:34 | Muokattu 2019-04-09 14:44
http://kaupunkilinnut.fi/?id=29