Esimerkki D1: Ruokintalaitteiden suojaaminen

Ruokintalaitteiden suojaamisen tarve riippuu ympäristössä liikkuvista muista eläimistä. Suojausta voi aloittaa vaihtamalla vaikeapääsyisempään sijoituspaikkaan. Tämän jälkeen voi kokeilla erilaisia verkkoja ja esteitä. Jokin estoratkaisu saattaa kuitenkin toimia pääsykeinona jollekin toiselle eläimelle, ja toisaalta estää myös jonkin toivotuista linnuista.

Kaikkien ratkaisujen täytyy olla turvallisia (ei teräviä kohtia tai vaarallisia rakoja), ja niiden kehittämiseen kannattaa käyttää aikaa. Uudistuksia ei välttämättä kannata tehdä kovimpina pakkaspäivinä, koska ne voivat joskus ainakin alkuun vieroksuttaa lintuja - toisaalta muiden lajien aiheuttama painekin voi tehdä saman.

Pidän myös luonnollisen värisiä laitteita rauhallisimpina (esim. tummanruskea jolla peitän mustana myydyt verkot ulkoapäin) - musta ja kirkkaat värit ovat liian dynaamisia.

Ruokintalaite 6mm verkosta

Tavallinen pienisilmäinen 6mm metalliverkko on itsessään hyvä suoja, ja esimerkiksi sinne sijoitetut talipallot ovat vaikeita saada muiden kuin lintujen. Kuvissa ruokana rasvasiemenseosta - myös kuoritut auringonkukansiemenet käyvät, ja riittävän pieniksi murskatut maapähkinät.

Oravasuojattu ruokintalaite pienemmille linnuille.
Oravasuojattu ruokintalaite: 6mm ruokintalaitteen ympärillä 18mm silmäkoon jyrsijäverkkoa 10-15mm etäisyydellä ruokintalaitteen verkosta. Lisäksi istumaorret mustarastaille ja myös varpusille. Tiaiset eivät niitä välttämättä tarvitse. Kelpaa myös räkättirastaille ja pikkuvarpusille!

Edellinen lisäsuojattu ruokintalaite ei ole varpusille välttämättä mieleen, vaikka ne voivat hiukan sitä käyttää - helpommin ne saavat siitä auringonkukansiemeniä. Varpusille voi kokeilla ruokintalaitteeksi seuraavan kuvan isompisilmäistä talipallolaitetta jonka ympärillä vastaava lisäverkko.

Isompisilmäinen oravasuojattu ruokintalaite. Sisällä hedelmänpaloja
Hiukan isompisilmäinen oravasuojattu ruokintalaite. Tässä hedelmille.
Sijainnilla suojattu ruokintalaite pienemmille linnuille.
Varpusille käy myös hyvin jättää 6mm verkon ympäriltä suojaverkko pois, ja sijoittaa varisten ulottumattomiin, ja sellaiseen paikkaan johon hiiret eivät pääse kiipeämään. Näistä ruokintalaitteista varpuset sekä muutama mustarastas ja tiainen syövät kaksi täyttöä (n. 2 litraa) kovimpina pakkaspäivinä. Edessä on muutama ohuempi sidontalanka varislintujen lannistamiseksi. Jos ruoka niiden takana olisi helpommin tarjoiltuna, ne menisivät kyllä.

Lintulaudat

Joillakin alueilla varislinnut ovat aggressiivisia valtaamaan ruokintalaitteita.

Variksilta suojattu ruokintalaite pienemmille linnuille.
Tässä ruokintalaitetta on ensin suojattu pitkällä katoksella (joka estää myös hiirien hypyt oksilta), sitten alas sijoitetulla rengasmaisella aitalangasta tehdyllä keikkuvalla hyppyesteellä. Tämän lisäksi kattoon on varmuuden vuoksi kiinnitetty aaltoilevia esteitä aitalangasta, joita linnut voivat myös käyttää vuoronsa odottamiseen ruokintalaitteella.

En ole varmistanut, mutta ilmeisesti ainakaan toisilta alueilta tulleet varpuset eivät ole hyväksyneet tämän lintulaudan tiiviimmin asetettuja laitettuja suojalankoja, ja ovat jättäneet sen käyttämättä. Kuvassa 4 tämä on ratkaistu orsilla joilta varpuset yltävät ruokaan menemättä kokonaan verkon sisäpuolelle.

Muoviset ruokintalaitteet

Aitaverkon palalla varissuojattu ruokintalaite pienemmille linnuille.
Muovisen ruokintalaitteen ympärille on kierretty varislintuja ja puluja estämään 5x10cm silmäkoon aitaverkkoa. Varpuset eivät mielellään mene ahtaan verkon sisäpuolelle, joten siihen on vielä viistosti kiinnitetty orsia siten että niiden ei tarvitse mennä kokonaan verkon sisäpuolelle asti. Kepin korkeus ei sinänsä suojaa oravalta, mutta muiden jyrsijöiden hypyiltä kylläkin. Myös etäisyys reunustavista pensaista estää jyrsijöiden lähestymiset sieltä.
Vaikeasti tavoitettavaksi sijoitettu ruokintalaite pienemmille linnuille.
Tämä ruokintalaite on sijoitettu ruusupensaan yläpuolelle jolloin varislinnut eivät yhtä mielellään tavoittele pääsyä sinne suoraan alhaalta hyppäämällä, ja myös riittävän kauas oksistosta ja poispäin niistä harakan haltuunoton ulottumattomiin. Myöskään hiiret eivät pääse sinne hyppäämään. Sisällä oleva siemenseos ei myöskään ole kaikkein energiapitoisinta joten se ei ole muille niin haluttuakaan.

Maan siivoaminen pensaan alta on vaikeaa, joten sinne kannattaa kostealla ilmalla sirotella turvetta.

Luotu 2019-01-10 18:21 | Muokattu 2019-03-06 17:10
http://kaupunkilinnut.fi/?id=28