Kaupunkialueen lintujen elinympäristön ja pesintämahdollisuuksien kehittäminen

Helsingin kaupungille 8.1.2019

Saate

Toivottavasti tämän voi huomioida jo kantakaupungin asemaakaavojen ajantasaistamisessa, tai ottaa tässä yhteydessä edelleen kehitettäväksi. Esimerkiksi Kaisaniemen puiston eteläreunalla on tällä hetkellä suuri määrä varpusten pesäpaikkoja uhattuna remonteissa, ja myös puistoalue on uudistumassa.

Aloite

Ehdotan että Helsingin kaupunki tekee puistosuunnitelmia tehdessään viheralueiden lisäksi systemaattista luonnoneläimiin liittyvää suunnittelua erityisesti varpuslintujen osalta.

Esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta ja lumo-ohjelmasta löytyy joitakin mainintoja, mutta asia olisi hyödyllistä huomioida omana kokonaisohjelmanaan jota sovitetaan muihin linjauksiin. Tätä mallia ei tarvitse rajoittaa vain linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin vaan koko rakennettuun kaupunkiympäristöön eri tavoin.

Erityishuomioinnin tarve liittyy i) pesäpaikkoihin ja ii) elinympäristöön.

i) Puihin sijoitettavia kolopesijöiden pesäpönttöjä voi (luvallanne) sijoittaa puistoihin kuka tahansa jo nyt, mutta erityishuomiota olisi hyvä kiinnittää rakennuksissa oleviin pesäpaikkoihin, joita on mahdollista tarjota tahattomasti syntymisen lisäksi mm.

  • erityiselementillä kiinteänä osana itse rakennusta,
  • pesäpönttöinä jotka sijoitetaan toisistaan sopivalle etäisyydelle liikaa huomiota herättämättöminä ryhminä (esim. pystysuuntaisesti lähelle kulmaa tai vaakasuuntaisesti räystään alle),
  • köynnöksiä on mahdollista käyttää sopivaan rakenteelliseen syvennykseen yhdistettynä.

Tämä siis erityisesti kaupungin omistamien rakennusten osalta, joiden kautta kaupunki voisi toimia esimerkkinä siten että sillä on valmis toimintaperiaate jota yksityiset ja muut tahot voivat soveltaa.

Rakennusten ja tavallisten linnunpönttöjen lisäksi ratkaisuja myös muunlaisten pesäpaikkojen tarjoamiseksi voi kehittää.

ii) Elinympäristön (kaupunkiympäristön viheralueet) osalta seikkoja jotka olisi hyvä huomioida jokaisessa puistossa, esim.

  • riittävästi suojaisia pensaita erityisesti pesäpaikkojen lähistölle
  • hiukan hallittua hoitamattomuutta siellä täällä eli pieniäkin kaistaleita vapaammin kasvavaa nurmea, ja tätä kautta hyönteisiä
  • kaltevia pintoja vesipaikkoihin, ei vain pystyseiniä
  • hiekka-alueita tällä hetkellä on varsin hyvin, ja myös marjapensaat oli ohjelmissanne mainittu,
  • myös lintujen turvallisuutta voi parantaa esim. lisäämällä läpinäkyviin pysäkkeihin tiivis nauhakuviointi erityisesti puistoalueiden reunoilla.

Siellä missä viherympäristön osalta soveltuvaa elinympäristöä ei ole tarjolla, voisi harkita pesäpaikkoja tervapääskyille.

Nämä huomioitavat asiat eivät ole suuria kustannuseriä, vaan suunnitteluelementtejä jotka on sovitettavissa muihin tarpeisiin perustuvaan suunnitelmaan, ja myös puistonhoitokäytäntöihin.

Lemmikkieläinten määrän lisääntyminen ja luonnonvaraisten eläinten määrän väheneminen ei liene toivottava pysyvänä kehityssuuntana. Kaupunki voi mm. edellämainituilla ratkaisuilla tukea kestävän ja merkityksellisen luontosuhteen kehittymistä, jonka täytyy syntyä lähiympäristössä eikä vain elämyksiä etsivänä kulutusmatkailuna. Tällaista ympäristö- tai puistosuunnittelun kokonaisuutta voi silti myös markkinoida matkailun osana, kunhan itse linnut saavat tältä suojaa eivätkä itsessään ole kohteena.

Kaupungin eläinten ja ihmisten yhteiselämän suhteen tulee tukeutua hyvään suunnitteluun, ei torjuntaratkaisuihin.

Tätä voi soveltaa myös muihin eläimiin, lähimpänä lepakoihin.

Luokka: »
Luotu 2019-01-08 10:03 | Muokattu 2019-01-17 21:19
http://kaupunkilinnut.fi/?id=27