Suojapaikat

Lintujen luonnollinen elinympäristö muodostuu pesäpaikkojen ja ravintoa tarjoavien paikkojen ohella niille soveltuvista suojapaikoista. Mikään suoja ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä jos ympäristön perusvire on vihamielinen tai yhteensopimaton.

Linnut kestävät tapahtumien aiheuttamaa melua ja ihmispaljoutta, mutta esimerkiksi pöntöt on hyvä sijoittaa reuna-alueille ja riittävän korkealle jolloin linnut voivat liikkua omassa korkeudessa yllättävissäkin tilanteissa. Käydessäni jääkiekon mm-mitalijuhlan loppuvaiheessa Kaisaniemen puiston näköalakukkulalla pikkuvarpuset liikkuivat suojaisassa oksistossa ja rastaat myös maassa. Mikään itsestäänselvyys yhteensopiminen ei kuitenkaan ole – räjähdykset ja raketit voivatkin olla jo stressaavampia.

Ks. myös Turvallisuus.

Pensaiden suoja

Onko niin että aivan kaikki elävä luonto ei enää mahdu todellisuuteen, jonka tulisi toimia kuin näytöllisen laitteen laajennus? Kaupunkisuunnittelussa ja sen hoidossa on parhaillaan joku pensaattomuuden tai pensaiden niukkuuden trendi. Suojapaikkojen sijaan suositaan lasirakentamista ja näennäistä avaruutta. Mikä on tämä näyttöpäätteiltä siirtyvä "avoimuuden" vaatimus? 

Mikä on pensaiden leikkauskäytännöissä esiintyvän jatkuvan harventamisen tarpeellisuus? Mikä on se nälviminen joka ei anna tehtyjen aukkojen enää kasvaa uudelleen umpeen? Olisiko jopa niin että koiramaisen loputtoman etenemisen kautta kokemusta näyttölaitteesta halutaan toisintaa ympäristössä, jolloin sinne ei mahdu suojapaikkoja muulle elämälle, joka ei palaudu siihen? Jokin osa elävästä luonnosta ei siis enää varsinaisesti mahdu näyttölaitekokemukseen vaan on sen "tehokkuuden" kanssa ristiriidassa...

Hallitusta hoitamattomuudesta puhutaan, mutta trendi on edelleen tehostaa jyräämällä havainnekuvaunelman keinotekoista pelkistävyyttä.

Linnut tarvitsevat riittävästi suojapaikkoja ympäristöön. Vaikka muutkin pensaat kelpaavat varpusille elinympäristöksi, riittävästi suojaa tarjoavat erityisesti orapihlajapensaat tai -aidat - myös paksusti istutetut ja tuhdiksi leikatut tuhkapensasaidat ja runsaammat ruusupensaat (leikkauksen jälkeen kahden kesän ikäiset) suojaavat melko hyvin. Joskus pensaita yhdistetään myös verkkoaitoihin. Syksyllä leikattujen pensaidenkin oksista voi kerätä pinon suosituimmilla talvehtimispaikoilla, ja poistaa ne vasta kevään tullessa.

Yksi huomiotta jäävä suoja on kuitenkin ihmisten oma elämäntapa, joka ei luo painetta keräämällä erilaisia uhkia (ja pelleilemällä niillä).

Häiriöt

Kaupungissa käytettävissä oleva tila jaetaan erilaisten asioiden kesken.

Video: Mustarastas päätti hautoa jälkikasvua pyörän korissa – pesintä voi onnistua, jos ihmiset jättävät pesän rauhaan
Mustarastas voi tehdä pesän onnistuneesti erikoisiin paikkoihin, mutta pesintä voi silti häiriintyä.
Tarkkaileva mustarastas
Tarkkaileva mustarastas.

Kaupungissa asuvat linnut ovat myös jossain määrin tottuneet ihmisiin, joten ehkä mikään yksittäinen syy itsessään ei aiheuta niille kohtuutonta häiriötä. Käytännössä asiat voivat kuitenkin kiireisessä ympäristössä kasaantua. Linnuilla on kaiken aikaa tarkkailtavanaan ihmisten toimien ohella niiden muut luonnolliset uhat ja kaupunkiympäristön vaarat, joihin kaikkiin ihminen omasta puolestaan ei voi täysin varatua.

Kaupungissa ihmiset myös tekevät ahtaassa tilassa päällekkäisiä ja keskenään yhteensopimattomia asioita. Kissan- ja koiranomistajat eivät suhtaudu vakavasti (sen lisäksi että ne voivat olla suora uhka) siihen että ilmapiiri kiristyy niiden ympärillä, eivätkä oikeastaan voi sitä nähdäkään, varsinkin koirien ollessa irti. Lokit seuraavat koiria kesäisin yhtälailla sekä uhattuna avopesintöjään suojellakseen että saalistaakseen niiden puistossakäyntien sekaannuksessa. Ilmapiirin toistuva kiristyminen tai kiristäminen lisää ympäristön saalistavuutta, ja väsyttävänä onnettomuuksien mahdollisuutta.

Elämänkatsomusten moninaisuudessa myös se hyvää tarkoittava usko että on kaikkien eläinten ystävä voi olla ongelma.

Matkailu

Varpuslinnut kaupunkiympäristössä eivät itsessään ehkä sovi pääkohteeksi viihde- tai elämyshakuiseen matkailuun, johon ne tarvitsevat riittävästi etäisyyttä. Ympäristön suunniteltu kokonaisuus, mukaanlukien sen linnuille tarkoitetut elementit, voi kuitenkin toimia yhtenä matkailukohteena, ja olla sellaisena kiinnostavakin.

Turistien ja muidenkin harrastajien valokuvaaminen erityisesti pesintäaikaan voi olla liian tungettelevaa muutenkin kiireisessä ympäristössä. Myös talviruokintojen lähellä valokuvaaminen estää helposti lintuja menemästä ruokintapaikalle. Toisaalta esimerkiksi nykyisin yleinen leikittelevä lokkien ruokinta pesintäympäristöissä voi hyvinkin viedä tilaa muilta linnuilta, vähintäänkin epäsuorasti siten että ihmisillä ei riitä energiaa ympäristön mielekkääseen kehittämiseen sekavan konseptin ympärillä.

Luotu 2018-12-23 18:52 | Muokattu 2019-07-21 14:59
http://kaupunkilinnut.fi/?id=25