Esimerkki B3: Pönttöjen asettelua rakennuksiin

Ideoita pesäpönttöjen asettelemiseksi rakennuksiin. Perusajatus on kehittää rakennuksen ulkoasuun nähden mahdollisimman huomaamaton ryhmittelytapa. Lajeilla voi kuitenkin olla erilaisia mieltymyksiä, ja yksittäisten pönttöjen sijoittelu eri puolille voi olla pesinnän kannalta toimivin - toisaalta joidenkin rakennusten osalta tällainen asettelutapa voi olla myös huomamaattomin tai "esteettisin".

Jos pöntöt haluaa ryhmitellä esim. vähintään 50 cm etäisyydelle toisistaan, yleensä katoksen alta löytyy tilaa useampien pönttöjen vaakasuuntaiseen asetteluun, ja kulmista pystysuoraan asetteluun. Myös pönttöjen malli voi tarvittaessa olla vaaka- tai pystysuuntainen kokonaisasettelun mukaan, jolloin niiden tarvitsema tila on kapeampi ja silmiinpistävyys pienempi. Yleisesti pystyasettelu yhteen kulmaan vaikuttaa rauhallisimmalta ratkaisulta ikkunoiden kannalta.

Joissakin tapauksissa pääjulkisivun sijaan sivukadulta voi löytyä rauhallisempi sijainti. Varjostamaton eteläseinä on (ainakin tavallisille puisille) pöntöille huonoin sijainti auringonpaisteen takia.

Esimerkit

Rakennukset ovat Helsingin Kaisaniemen puistosta ja sen lähialueelta, joista löytyy (julkisivuremonttien uhkaamia) varpusen pesintöjä. Kaikissa näissä rakennuksissa ei ole pesintöjä, joissakin on aiemmin ollut.

[Kuva 1] Vaalean rakennuksen kulmaan välikadun puolelle vesirännin viereen mahtuisi pönttöjä päällekkäin. Myös katoksen alla olisi tilaa vaakatasossa. Vasemman puoleisessa rakennuksessakin olisi reilusti tilaa, mutta sen tyhjässä tilassa ne ehkä olisivat liian silmiinpistävät? Köynnös (jonka takana rakenne pesintää varten) siinä voisi periaatteessa toimia.

[Kuva 2] Tässäkin välikatu vaikuttaisi pääjulkisivua houkuttelevammalta sijoituspaikalta. (Samoin kuin kuvassa 3, jossa se ei ole näkyvissä.)

[Kuva 3] Tämän rakennuksen puiston puoleinen pohjoisseinä on täynnä ikkunoita, ja pöntöille voi olla vaikea katonrajaa lukuunottamatta löytää paikkoja. Toisaalta yksittäiset pöntöt alimman vaalean kerroksen yläosassa eivät juuri erottuisi, tai ehkä jopa vaakariveissä. Kivisen alaosan yläreuna voisi ainakin olla sopiva paikka riviin asetetuille tai rivitalomallisille vaakasuuntaisille pöntöille - korkeuttakin on viisi metriä.

[Kuva 4] Rakennuksessa on paljon ikkunoita, mutta vasemman puoleisen pohjoisseinän päätyihin on jätetty reilusti tilaa. Siinä kulkevan kaapeloinnin jommalle kummalle puolen mahtuisi monta päällekkäistä pönttöä tilavasti. Oikea puoli on vapaammin lähestyttävissä tervapääskyille, vasen hiukan puun suojassa - puusta tulee heijastuksia ikkunoihin, joten siitä voi ehkä olla haittaakin.

[Kuva 5] Rakennuksen kapeassa eteläseinässä vasemmalla on vain muutama ikkuna, ja sen kulman lähelle voisi kiinnittää päällekkäisiä pönttöjä ihmisten ajoneuvoja lukuunottamatta liikkumattoman alueen yläpuolelle. Eteläpuoleinen yhtä korkea talo ei kuitenkaan varjosta rakennusta lainkaan, ja aurinko paistaisi suoraan pönttöihin koko kuumimman päivän. Siksi itäseinän päädystä vesirännin vierestä ikkunan yläpuolelta löytyisi parempaa tilaa esim. päällekkäisille pöntöille. Kulma oikeassa reunassa olisi rauhallisempi puiston puolesta, ja myös aamupäivän auringon osalta varjoisempi, mutta lähellä ihmisten vilkkaampaa liikkumista. (LISÄYS: Puubetoninen pönttö ei ilmeisesti kuumene samalla tavalla.)

[Kuva 6] Rakennus on erityisen hyvin pienen puistoalueen lähellä, ja sen päädyn ihmisten käyttämättömälle alueelle voisi asetella pönttöjä monella tapaa, esimerkiksi vaakasuuntaisia rivitalomallisia pesäpönttöjä katoksen alle. Kyseeseen saattaisi tulla köynnöskin. Tämä eteläseinä on myös puiden varjostama.

[Kuva 7] Tämän uudemman rakennuksen kohdalla pönttöjä voisi sijoittaa esimerkiksi päällekkäin talon kulmaan hiukan puun taakse suojaan, mutta periaatteessa myös kävelykadun puolelle jossa olisi seinän osalta enemmän tilaa.

[Kuva 8] Oikeasta reunasta puistoalueen ihmisten käyttämättömästä osasta löytyisi sijoituspaikkoja pöntöille, tosin hiukan lähellä ikkunoita, mikä ei sinänsä varpusille ole tavatonta. Edustalta löytyy myös pensaikko, puita, ja reilusti avointa nurmialuetta. (Lisäys: kuvan ulkopuolelta vasemmalta aivan pohjoisreunasta löytyy ikkunaton seinä jossa pesäpaikat olisivat luontevimmin – paikka on hiukan puistoalueesta sivussa, mutta aivan vieressä on iso pensas ja puita.)

***

Kuvat on tarkoitettu havainnollistamaan asetteluideoita. Joissakin tapauksessa kuvien intensiivisen katsomisen sijaan paremman käsityksen pöntön sijoittelustaan saa kevyesti silmäilemällä rakennuksia ja huomioimalla erilaisia mahdollisia tilankäyttötilanteita. Mielestäni mahdollinen yölevottomuus ei lintuja häiritse niin kauan kuin itse pönttöjä ei vahingoiteta, haitallisimpia voivat olla päiväaikaiset yllättävät kokoontumiset jotka saattavat pitkäkestoisina haitata lintujen liikkumista pesällä. Nämä kuvat on myös otettu puiden ollessa lehdettöminä.

Mikäli on epävarma pönttöjen soveltuvuudesta, niitä voi kokeilussa pitää kesän yli ja tarvittaessa poistaa syys-lokakuussa pesintöjen päätyttyä. Pesinnät ovat rauhoitettuja, joten kesken pesintöjen niitä ei saa poistaa, eikä ilman lupaa siirtääkään.