Lintujen talviruokinta

Lintujen talviruokinnan perusasioita. Ohjeeni eivät perustu ehdottomiin yleissääntöihin, eivätkä siis välttämättä sano miten pitää toimia, vaan missä puitteissa on huolellisuutta noudattaen mahdollista toimia. Erityistilanteet täytyy osata itse tulkita, ja laatia itselle kulloinkin sopivat rajoitukset lajeista ja ympäristöstä riippuen.

Lintujen talviruokinnasta muualla:

Räkättirastas ruokintalaitteella
Räkättirastas lopputalvesta ruokintalaitteella.

Ruokinnan kesto

Ruokinnan aloittaminen

Talviruokintakausi alkaa lähestyä kun tiaiset alkavat parveutua asutuksen lähelle, esim. Helsingissä lokakuun paikkeilla. Olen itse aloittanut näihin aikoihin kevyen ruokinnan hiukan rakennuksista sivummalla siten että ruoka riittää esim. korkeintaan puoleksi päiväksi. Viimeistenkin peippojen muuton aikaan, viimeistään kun maa alkaa jäätyä marraskuulla ja lumen myötä myös mustarastaat hakeutuvat ruokinnoille, täysimääräisen talviruokinnan voi aloittaa, ja tarvittaessa hiukan keventää sadekelien palatessa. Eli viime tinkaan ruokinnan aloittamista ei välttämättä kannata tai tarvitse jättää, ja yksipuolisten jään ja lumen tulon lisäksi muitakin luonnon merkkejä voi seurata. Oma tunnelmakin muuttuu näiden muutosten mukana.

Vuorokausirytmiin liittyen: pimeänä kautena ainakin varpusten aktiivinen hämäräliikkuminen varhaistuu parikin tuntia keinovalaistuilla alueilla lumen ollessa maassa, verrattuna lumettomaan maahan.

Ruokinnan päättäminen

Mustarastaat alkavat löytää maasta pääravintonsa heti maan sulaessa, myös tiaiset etsiytyvät elinalueilleen vielä talven ollessa käynnissä. Varpusille voi halutessaan järjestää pienimuotoisempaa ruokintaa hiukan pidempään. Mielestäni erityisesti viherpeippoja ei kannata ruokatarjoilulla kannustaa viipymään ruokintapaikalla liian pitkään, vaan päättää ruokinta jos ne ovat pääasialliset linnut paikalla - ne tietävät odottaa ruokinnan päättymistä, kyllä sen voi tehdä.

Takatalven tuloa kannattaa kuitenkin pitää silmällä ja jatkaa ruokintaa tarvittaessa pienimuotoisempana. Kuraisen maan kanssa kannattaa olla varovainen, ja tarvittaessa kylmemmän kevään ruokintapaikkaa voi vaihtaa hiukan talvipaikalta tai ainakin siivota useammin.

Talviruokinnan voi päättää kun maa on paljas tai sula, viimeistään kun puihin alkaa tulla vihreää.

Satunnainen ruokinta

Yleensä ohje on että aloitettua ruokintaa tulee jatkaa kevääseen saakka. Kaupungissa tämä ohje on hiukan joustavampi koska korvaavia ruokintapaikkoja löytynee kohtuullisen läheltä. Esimerkiksi kovimmilla pakkasilla muutama väliaikainen ylimääräinen ruokapaikka tuskin tekee pahaa. Toisaalta joku saattaa päätellä siitä että täällä on jo hyvä ruokinta, ja jättää kokonaan perustamatta omansa. Satunnaista ruokaakin voi tarjota, mutta ehkä kannattaa harkita kuljettaako jonkun toisen ylläpitämälle ruokinnalle esimerkiksi suuria määriä variksia ja lokkeja. Harkintaa saa käyttää!

Ympärivuotinen ruokinta

Ympärivuotista ruokintaa ei yleensä eri syistä suositella, eivätkä linnut sitä ehkä varsinaisesti tarvitse. Ihminen on kuitenkin muokannut ympäristöä siten, että ravintoa on joillakin alueilla huonosti tai yksipuolisesti saatavilla, ja esimerkiksi kaupunkien ruoantähteet eivät aina ole paras lisäravinto.

Kaupungissa erityisesti varpusille voi järjestää jonkinlaista ruokintaa ympäri vuodenkin, kunhan pitää huolta että siitä ei aiheudu niille, niiden pesinnöille, tai ympäristön muille linnuille muuta häiriötä: riittävän rauhallinen ympäristö, jne. Pienemmässä määrin myös esim. tiaiset, peipot ja västäräkitkin saattavat käydä ottamassa jotain ruokinnalta jos sopivaa ruokaa on tarjolla. Liiallisen ruokinnan rajat tunnistaa lintujen käyttäytymisestä, mutta mielellään tätä ennen jo omasta kokemuksesta. Huonolaatuista ruokaa ei kannata juuri tarjota. Helteillä veden saatavuus on tärkeämpi huolehdittava, mutta samallahan nämä hoituvat.

Pitkällä tähtäimellä ympäristön rakenteellinen kehittäminen on kaikkein paras kehityskohde.

Ruokintapaikka

Ruokintapaikan tulee antaa riittävästi suojaa.

Ruokintapaikkoja voi olla samalla alueella hajautetustikin, jolloin lintujen ei tarvitse parveutua liian tiiviisti.

Yhdellä ruokintapaikalla voi olla useampia erilaisiakin ruokintalaitteita hiukan etäällä toisistaan.

Ruokintalaitteet on hyvä asetella siten että vain linnut pääsevät niihin. Hiiret ovat erittäin taitavia kiipeilijöitä, ja erityisesti myös nuoremmat rotat. Jos oravia on alueella paljon ne voivat helposti valloittaa ruokintapaikan. Oravasuojaksi yksi mahdollisuus on laittaa lintulauta kepin päähän kauemmas puista. Olen myös tehnyt 19x19mm eläinsuojaverkosta lisäverkon 10-15mm etäisyydelle talipallolaitteesta - jos itse laite on myös 6mm verkkoa, muutkaan jyrsijät ja varislinnut eivät saa siitä juuri mitään ja jättävät sen vähemmälle. Itse tehdyt lisärakenteet on tehtävä ja viimeisteltävä huolella ettei niihin jää vaarallisia elementtejä, esimerkiksi teräviä kohtia tai kohtia joihin voi takertua.

Maaruokintaa voi käyttää erityisesti varpusille, mutta harkitusti. Suojasäillä jyrsijöitä liikkuu helpommin, jonka aikana niille ei kannata opettaa että ruokaa on saatavilla. Kovemmilla pakkasilla ruokaa voi silloin annostella maahan hiukan vapaammin ilman pelkoa niiden ilmestymisestä, mutta tämä toimii vain jos ne eivät ole oppineet tulemaan paikalle lämpimämmällä säällä. Myös lumisuus helpottaa jyrsijöiden liikkumista. Maaruokinnan toimivuutta on hyvä seurata, koska jyrsijöistä voi olla monenlaista harmia itse linnuillekin.

Joillakin jyrsijöiden suosimilla alueilla ruokintapaikka on hyvä harjata hämärän tultua.

Ks. myös Ongelmat ruokinnalla.

Ruoka

Perussiemenet: maapähkinä (murskattu, tai vähintään halkaistu), auringonkukansiemen; lajista riippuen: hirssi, viljat eli vehnä, ohra, kaura (ei ruis, ei kaurahiutaleet) jne. Jotkut jyvät on hyvä liottaa ennen tarjoilua, mutta niiden tarjoilu voi olla pakkasella vaikeampaa. Ensisijaisesti ei leipää, mutta käy täysjyvä ja vähäsuolainen. + muut kaupalliset tuotteet

Itse olen huomannut että kaupungin dynaamisessa ilmapiirissä ja ihmisvilinässä johdonmukaisuus elämäntaparatkaisuissa sekä valituissa seuralaisissa ja niille tarjotussa ravinnossa on hyväksi. Tässä muutamia eläinrasvattomia reseptejä itse tehtäväksi:

Muuta tarvittavaa

hiekkaa

Puhtaus

Ihan siisteysintoilija ei saa olla, mutta ruokintalaitteet ja -paikka kannattaa pitää puhtaana.

Ylimääräinen kappale ruokintalaitteita voi olla hyödyllinen.

Ruokintalaitteet

ympäristöystävällisiä: etikka, mäntysuopa,

desinfiointiin myös: uuni (puiset 15-20 min 100+ astetta), kiehuva vesi

puhdistus + desinfiointi: kloriitti

Ruokintapaikka

siivoaminen: harjaaminen, haravointi + lumen lapiointi

kunnostus: tarvittaessa erityisesti kostealle maanpinnalle luonnonturvetta (ei lannoitettua multaa) tai hyvin hienoa kuorikatetta - ei vaaleaa sahanpurua - myös loppukesällä kuivattu ruoho käy tosin se saattaa kiinnostaa myös kaneja

Luotu 2018-12-12 08:57 | Muokattu 2019-03-10 15:39
http://kaupunkilinnut.fi/?id=19